Uutiset

Eurooppa etsii rajojaan

Turkin mukana EU saisi aikanaan yhteistä rajaa Irakin kanssa.

Pian päättyvä vuosi 2004 jää historiaan Euroopan unionin laajentumisen vuotena. Viime vappuna Baltian maat tulivat seitsemän muun uuden jäsenmaan mukana yhteiseen EU-perheeseen, joka sai siten 100 miljoonaa uutta kansalaista.

Kun edellinen askel on vielä lähimenneisyyttä, on EU valmistautumassa jo seuraavaan. Brysselin huippukokous päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa ensi lokakuussa.

Tahti vaikuttaa hengästyttävältä, kun unioniin ovat tulossa – Turkkia ennen – myös entisten sosialistimaiden rippeinä Bulgaria ja Romania sekä entisen Jugoslavian osista Kroatia. Myös Ukrainalle raotettiin Brysselissä aavistuksen verran unionin ovea, vaikka varsinaista lupausta jäsenyysneuvotteluista ei annettu.

Kaikki ei tapahdu hetkessä. Baltian maat kumppaneineen alkoivat hamuta unioniin hetimiten vapauduttuaan sosialismista. Leiriä haluttiin vaihtaa suin päin, mutta tiellä oli runsaasti esteitä. Itäisen Keski-Euroopan mailta kului 10-15 vuotta jäsenyystien taivaltamiseen. Turkilta vastaavaan menee todennäköisesti ainakin 20 vuotta.

Yhteiskunnat eivät muutu vain poliittisia päätöksiä ja lainsäädännön muutoksia noudattaen. Tämä pätee erityisesti Turkin kaltaiseen maahan.

Euroopan unioni laajenisi Turkin EU-jäsenyyden myötä paljon Euroopan rajojen yli. Kukaan ei tiedä Turkin liittymisvuotta ja jos joku väittää, että kaikki sujuu nopeasti ja ilman ongelmia, hän valehtelee.

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei ole tae jäsenyydestä. Jäsenyys voi myös kariutua mahdottomuuteensa.

Turkkilaisten olisi paras pysytellä rauhallisina ja ymmärtää edes vähän EU:n kokonaisuutta. Liian suuret odotukset luovat vain turhaa katkeruutta.

Jäsenyyskaavailut ovat kieltämättä saaneet aikaan uudistuksia Turkissa, ja presidentti Martti Ahtisaaren arvion mukaan maa on edistyksellisempi kuin Euroopassa yleisesti ymmärretään.

Mahdottomasta on tullut ennenkin mahdollista EU:n laajentuessa, kun myös uusimmat jäsenmaat ovat ottamassa sujuvasti paikkansa EU:ssa. Uhkakuville kahden kerroksen yhteisöstä ei ole toistaiseksi saatu paljonkaan katetta.

Turkki on Suomesta katsottuna kovin kaukainen maa, tosin monille lomamatkojen vuoksi pintapuolisesti hyvinkin tuttu.

Turkin mahdollisella EU-jäsenyydellä on vaikea nähdä yhtymäkohtia suomalaiseen arkipäivän elämään. Silti niitä saattaa aikanaan olla , ja Turkin EU-taivalta on syytä seurata tarkasti.

Eurooppaa on 70 miljoonan asukkaan maasta vain häviävän pieni osa. Euroopan historiassakin turkkilaisilla on yleensä ollut vain roiston ja ryövärin rooli.

Perinteisesti kristillisiin arvoihin nojaavassa Euroopassa monet kavahtavat myös Turkin islamilaisuutta.

Mutta: arvoja ovat myös moniarvoisuus ja rauhan edistäminen Euroopassa ja sen lähialueilla. Turkista on vain kivenheitto Lähi-itään, eikä senkään pidä jäädä vaille huomiota, että Turkin mukana EU saisi aikanaan yhteistä rajaa Irakin kanssa.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic