Uutiset

Eurooppaan vyöryy ensi viikolla kylmää, hedelmäviljelykset vaarassa – miten reagoi koronavirus?

Keski-Euroopassa on ollut poikkeuksellisen lämmin kevät. Alkuviikolla laajoille alueille ennustetaan koillisesta leviävää kylmää ja pakkasöitä.
Keski- ja Etelä-Euroopassa kevät on pitkällä, ja esimerkiksi mantelipuut täydessä kukassa. Pakkasyöt voivat olla tuhoisia, eikä kukaan pystyne ennustamaan, miten säänmuutos vaikuttaa koronavirustilanteeseen. Kuva: epa08219295
Keski- ja Etelä-Euroopassa kevät on pitkällä, ja esimerkiksi mantelipuut täydessä kukassa. Pakkasyöt voivat olla tuhoisia, eikä kukaan pystyne ennustamaan, miten säänmuutos vaikuttaa koronavirustilanteeseen. Kuva: epa08219295

Keski- ja Etelä-Euroopan poikkeuksellisen lämmin kevät muuttuu ensi viikolla rajusti, kun maanosaan vyöryy koillisesta erittäin kylmää ilmaa aina Välimerelle asti.

Luvassa voi olla jopa pakkasöitä, jotka uhkaavat laajoja hedelmäviljelyksiä.

Iso kysymysmerkki on, miten nopea muutos vaikuttaa uuteen koronavirukseen ja sen aiheuttamaan epidemiaan. Ennakoiminen on vaikeaa, sillä asiasta ei tiedetä vielä paljoa.

Pakkasöitä laajalle alueelle eteläistä Eurooppaa myöden

Säämullistusta ennakoi Severe Weather Europe -verkkosivusto, joka perustaa arvionsa Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen sekä useiden muiden meteorologisten organisaatioiden säämalleihin.

Sivuston mukaan muutos johtuu Skandinaviaan ja muualle pohjoiseen Eurooppaan muodostuvasta korkeapaineesta. Kun meillä on ensi viikolla lämmintä, virtaa maanosan keski- ja eteläosiin ajankohtaan nähden hyvin kylmää ilmaa.

Tilanne alkaa Itä-Euroopassa viikonvaihteessa ja leviää sieltä Välimeren rannoille ja läntiseen Eurooppaan aina Britanniaa myöden. Kylmyyden ennakoidaan jatkuvan ensi viikon lopulle asti.

Sääsivuston mukaan kylmä ilmavirtaus tuo mukanaan pakkasöitä, joiden aikana lämpötila voi laskea jopa useita asteita miinukselle.

– Nollan alapuolelle yltävät lämpötilat ovat mahdollisia hyvin laajoilla alueilla Manner-Euroopassa, Severe Weather Europe ennakoi.

Hedelmä- ja mantelipuiden kukinta on jo pitkällä

Kylmäksi muuttuvalla sää saattaa tehdä mittavia tuhoja Euroopan hedelmä- ja mantelipuille. Pakkanen olisi tähän aikaan vuodesta riski joka tapauksessa, mutta tänä vuonna hedelmäpuiden kukinta on lämpimän kevään vuoksi poikkeuksellisen pitkällä.

Muutos on huima, sillä esimerkiksi tällä viikolla Keski-Euroopassa on ollut parinkymmenen asteen päivälämpötiloja.

Nopeasti muuttuva säätyyppi herättää kysymyksen myös siitä, voiko kylmyys vaikuttaa eteläisessä Euroopassa jylläävään koronavirusepidemiaan – ja jos voi, niin miten.

Tutkimustietoa lämpötilan vaikutuksista SARS-CoV-2 -viruksen eli uuden koronaviruksen ominaisuuksiin on niukasti, jos lainkaan.

Tostaiseksi pelkkää spekulointia

On epäselvää, onko viruksella esimerkiksi kausivaihtelua vaikkapa kesän tullen hiipuvan influenssan tapaan. Toistaiseksi tästä ei ole ainakaan kunnollisia merkkejä.

Jotkin asiantuntijat ovat spekuloineet, että pisaratartunnalla leviävät virukset saattavat levitä kylmässä ja kuivassa ilmassa tehokkaammin kuin lämpimässä ja kuivassa.

Myös ihmisen elimistö reagoi ilman lämpötilaan ja kosteuteen, ja esimerkiksi nenän limakalvojen kyky estää virustartuntoja voi muuttua. Nopeasti kylmenevä sää voi myös vaikuttaa vastustuskykyyn.

Ilmanlaadunkin on epäilty vaikuttavan uuden koronaviruksen vaarallisuuteen: mitä huonompi ilma, sitä heikomassa kunnossa erityisesti tietyt riskiryhmät ovat, kun virustartunta iskee. Kevätlämpimille tulevat pakkasyöt aiheuttavat tunnetusti niin sanottuja inversiotilanteita, jolloin erilaiset ilman epäpuhtaudet jäävät lähelle maanpintaa ja hengitysteitä.

Tämä kaikki on kuitenkin toistaiseksi spekulaatiota, joten Keski-Eurooppaan vyöryvän kylmän vaikutuksia epidemiaan ei voine ennustaa.

Asiasanat

Päivän lehti

6.4.2020