Uutiset

Eurooppaministeri Tuppurainen: Oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU-rahoitukseen näyttää onnistuvan – EU-rikkurit Puola ja Unkari kuriin rahalla

EU-puheenjohtaja Suomi ja EU-komissio pyrkivät sulkemaan demokratiaa halveksivien jäsenmaiden rahahanat EU:n rahoituskehysneuvotteluissa. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan tavoite on lähellä toteutua.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen pitää todennäköisenä, että EU-rahoitus sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Kuva: STEPHANIE LECOCQ
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen pitää todennäköisenä, että EU-rahoitus sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo pitävänsä todennäköisenä, että oikeuslaitoksiaan kurittavia EU-maita suitsiva oikeusvaltioperiaate saadaan kytkettyä osaksi unionin rahoituskehystä.

– Pidän todennäköisenä, että oikeusvaltioperiaate saadaan osaksi rahoituskehyksen kokonaisuutta, Tuppurainen kertoi Lännen Medialle vuotuisessa suurlähettiläskokouksessa.

Suomi on nostanut oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoistaan. Periaate tarkoittaa sitä, että jäsenmaan toiminnan on perustuttava kauttaaltaan lakiin ja oikeuslaitoksen on toimittava riippumattomana poliittisesta vallasta.

Jos EU-rahoituksen sitominen oikeusvaltioperiaatteeseen saadaan läpi, se tarkoittaisi jatkossa sitä, että EU-sääntöjä tai oikeusvaltioperiaatetta rikkovan jäsenmaan EU-rahoitusta leikattaisiin.

Jäsenmaa joutuisi korvaamaan aluekehitysvarat omasta budjetistaan

Tuppurainen sanoo, että oikeusvaltioperiaatteen lisäksi EU:n rahoituskehys pyritään tekemään ehdolliseksi esimerkiksi ilmastotavoitteiden ja maahanmuuttopolitiikan linjauksista.

– Esimerkiksi Puolalla on paljon alueita, joiden elinkeinorakenne on täysin riippuvainen fossiilisista. Näille maille olisi merkittävä työkalu, jos EU:lle tulisi rahasto, jolla maita voidaan auttaa siirtymään hiilineutraaliin talouteen.

Tärkein neuvotteluvaltti jäsenmaille on Tuppuraisen mukaan se, että oikeusvaltioperiaatetta rikkova jäsenmaa joutuisi korvaamaan aluekehityksen varat omista budjettivaroistaan.

– EU:n aluekehitys- tai maatalousvarojen kaltaisia rahoja ei ole missään muualla eli kyse on elementistä, mistä tullaan pitämään tiukasti kiinni.

Kysymys oikeusvaltiosta on noussut viime vuosina ajankohtaiseksi, kun etenkin Unkari ja Puola ovat ottaneet tiukan otteen maidensa oikeuslaitoksista. Rikkomuksia ovat tehneet myös Romania ja Bulgaria.

Puolassa rikkomukset ovat koskeneet ennen kaikkea oikeuslaitosta, mutta Unkarissa myös lehdistö ja maan oppositio ovat joutuneet hallituksen tiukkaan kuriin.

Komission esityksen pohjalta tehty aloite oikeusvaltiokytkennästä on jo hyväksytty EU-parlamentissa, mutta sen hyväksyntä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä EU-neuvostossa.

– Täsmällistä ehdotusta selvitetään yhä, mutta nyt ollaan hyvin lähellä toimivaa mallia, Tuppurainen kertoo.

EU:lta vaadittaneen ilmastotuen maksamista

Tuppurainen sekä Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman uskovat, että rahoituskehyksen oikeusvaltiokytkentä merkitsee EU:n nettomaksajien ja -saajien kompromissia.

– Se on hinta, mikä oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä rahoitukseen joudutaan maksamaan, Ottman sanoo.

Ottmanin arvion mukaan vaatimus oikeusvaltioperiaatteesta tuo Puolalle ja muille ehdotuksen vastustajille mahdollisuuden ajaa omia painotuksiaan rahoitusneuvotteluissa.

– Vaatimuksiin nousevat todennäköisesti koheesio- ja maatalousrahoituksen säilyttäminen korkeana sekä se, että EU alkaa maksaa ilmastotukea. Näin kotimaan yleisölle pystytään esittämään, että saatiin omia tavoitteita läpi.

Puolan ja Unkarin retoriikassa oikeusvaltiokytkentä on esitetty poliittisena ajojahtina ja jäsenmaiden epätasa-arvoisena kohteluna.

– Puolassa pyritään kyseenalaistamaan oikeusvaltioperiaatteen kriteerit ja siellä sanotaan, ettei kytkennälle ole riittävää oikeuspohjaa, Ottman sanoo.

Eurooppaministeri Tuppurainen muistuttaa, että kaikki EU-jäsenmaat ovat allekirjoittaneet EU:n perussopimuksen, jossa perusperiaatteet, kuten oikeusvaltioperiaate esitetään.

– Tämän ei pitäisi olla minkäänlainen yllätys millekään jäsenmaalle, vaan perusperiaatteiden hyväksynnän pitäisi olla automaattista.

Suomi ei lähtenyt Unkarissa tiedotuskampanjaan

Unkarissa hallinnon kontrolloima media on reagoinut Suomen EU-puheenjohtajakauden oikeusvaltiopainotukseen tiukoin sanankääntein, joissa on nostettu esiin Suomen oikeudellisia ongelmia.

Kritiikki on koskenut esimerkiksi sitä, ettei Suomessa ole perustuslakia valvovaa tuomioistuinta, vaan valvonnan hoitaa perustuslakivaliokunta. Valvonta on järjestetty samoin kaikissa Pohjoismaissa.

– Painotus on nähtävästi huolestuttanut Unkarin hallitusta, ja he ovat sitten päätyneet nostamaan Suomesta esimerkkejä, joita pitävät arveluttavina, Suomen Unkarin suurlähettiläs Markku Virri kommentoi.

Suomen lähetystö on alkanut tarjota maan lehdistölle unkarinkielistä faktatietoa Suomen oikeusjärjestelmästä ja esimerkiksi Suomen menestymisestä oikeusjärjestelmien kansainvälisissä vertailuissa, mutta väitteitä ei ole ryhdytty oikomaan esimerkiksi tiedotuskampanjalla.

– Tarjoamme faktatiedot, mutta emme lähde mukaan tällaiseen muunlaiseen toimintaan, Virri sanoo.

Oikeusvaltioperiaate

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että julkisen vallankäytön on perustuttava kaikilta osin lainsäädäntöön.

Käytännössä se merkitsee esimerkiksi oikeusjärjestelmän toimivuutta, riippumattomuutta ja valvontaa sekä lainsäätämisen demokraattisuuta.

Oikeusvaltion kunnioittaminen mainitaan EU-sopimuksissa yhtenä EU:n perusarvoista, jonka rikkomisesta voidaan langettaa sanktioita.

Puolassa oikeudelliset loukkaukset ovat kohdistuneet etenkin maan tuomioistuimiin. Esimerkiksi maan perustuslakituomioistuin on ollut voimaton jo vuosia, ja valtapuolue PiS pystyy käytännössä tekemään valtaosan tuomarinimityksistä.

Unkarissa rikkomukset ovat olleet vielä laajempia, ja pääministeri Viktor Orbánin uskotaan vieneen hallinnon rahoja lähipiirillensä. Lehdistö, oppositio ja kansalaisjärjestöt on pantu tiukan kontrollin alle molemmissa maissa.