Uutiset

Europarlamentin puolueetkin eri mieltä EU-komission elvytyspaketista – suomalaismepeistä osa vähemmistössä omassa europuolueessaan

Näin europarlamentti jakautuu suhteessa 750 miljardin euron elpymisrahastoon.
EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä se. Kuva: epa08447100
EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä se. Kuva: epa08447100

Suomalaisten europarlamentaarikkojen suhtautuminen EU-komission 750 miljardin elvytyspakettiin on linjassa heidän kotimaisten taustapuolueidensa kanssa.

Sen sijaan omissa ryhmissään EU-parlamentissa euroedustaja voi jäädä mielipiteidensä kanssa vähemmistöön.

Esimerkiksi parlamentin kolmanneksi suurimpaan ryhmään kuuluva Mauri Pekkarinen on mielipiteineen ryhmän vähemmistössä.

Pekkarinen sanoo, että noin kolmannes Renew Europen -ryhmän jäsenistä suhtautuu erittäin kriittisesti EU-komission esitykseen.

– Komission ehdotus ei kelpaa, koska se rikkoo Suomen kannalta monia keskeisiä periaatteita. Suoran avustusrahan suuruus ja yhteisvastuu antavat uutta virtaa saajamaiden moral hazard -ajatteluun, Pekkarinen sanoo.

Hän kertoi käsityksistään neljän suomalaismepin tiedotustilaisuudessa torstaina.

Pekkarinen on samoilla linjoilla kuin taustapuolue keskusta. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni antoi komission paketista hyvin kriittisiä lausuntoja kun se julkistettiin.

Myöskään parlamentin toiseksi suurin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) ei ole ainakaan toistaiseksi laajalla rintamalla elvytyspaketin kannattaja.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma sanoo erityisesti ryhmän eteläisen Euroopan maiden meppien suhtautumisen olevan vielä piilossa.

– Paketissa lainaosuuden pitää kasvaa ja tarvitaan lisää ehdollisuutta. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Suomi sitoutuisi siinä vastuuseen toisten jäsenmaiden veloista niin kuin eurobondeissa olisi tapahtunut, sanoo Heinäluoma.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole suoraan ottanut kantaa EU-komission esitykseen.

Myös Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on sanonut, että komission esityksen avustuspainotteisuutta pitää korjata.

EPP ja vihreät kannattavan komission elvytyspakettia

Sen sijaan parlamentin suurimman Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) kanta on myönteinen komission ehdotukseen.

– Eurooppalainen solidaarisuus on palannut, ja olemme aloittamassa uuden EU:ta koskevan luvun, sanoi EPP-ryhmän saksalainen puheenjohtaja Manfred Weber sen jälkeen, kun EU-komissio oli keskiviikkona julkistanut esityksensä Euroopan parlamentin istunnossa.

Ryhmään kuuluva Sirpa Pietikäinen on samoilla linjoilla Weberin kanssa.

– Koronakriisi koskee koko EU:ta, ja jos EU:lla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Samassa veneessä ollaan, ei auta, että heitetään osa koskeen, kuvailee Sirpa Pietikäinen omaa suhtautumistaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on tosin kriittisempi. Hän haluaa rahoituspakettiin enemmän ehdollisuutta ja lainapainotteisuutta.

Parlamentin neljänneksi suurin ryhmä, vihreät, kannattaa EU-komission esitystä.

– Ehdotuksen näkeminen vain nollasummapelinä on liian kapea näkökulma. Vihreät on sitä mieltä, että yhteisvastuuta pitää lisätä, sanoo Ville Niinistö.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo arvioi komission esitystä, että vihreät suhtautuu siihen positiivisesti.

Perussuomalaiset EU-kumppaneineen kriittisiä

Myöskään Euroopan parlamentin viidenneksi suurimpaan Identiteetti ja demokratia -ryhmään (I&D) kuuluvat perussuomalaiset mepit eivät joudu vähemmistöön kriittisten kantojensa vuoksi.

Ryhmän varapuheenjohtaja saksalainen Jörg Meuthen totesi ehdotuksen olevan aivan väärä, järjetön ja ilman kunnollista oikeusperustaa.

I&D-ryhmään kuuluva meppi Laura Huhtasaari kirjoitti torstaina julkaistussa blogikirjoituksessaan, että EU:n kriisitoimet ovat perussopimusten vastaisia sekä Suomen perustuslain vastaisia.

Samalla perusteella perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on teilannut EU-komission ehdotuksen oikeudellisen perustan.

EU-komission elvytyspaketin seuraava kriittinen vaihe on sen käsittely Eurooppa-neuvostossa. Jäsenmaiden päämiehistä koostuva neuvosto käsittelee sitä heinäkuussa.

Sitä ennen jäsenmaiden on kyettävä päättämään, millaisia muutoksia ne komission esitykseen haluavat.

Päivän lehti

13.7.2020