fbpx
Uutiset

EU:ssa on tukea ilmastorahastolle, jota suomalaisetkin maksaisivat – Kumpula-Natri: "Jonkinlaista yhteistä tekemistä tähän tarvitaan"

Suomen hallitus suhtautuu kriittisesti suunniteltuun sosiaaliseen ilmastorahastoon. Energiakriisi ja sähkön hintojen räjähdysmäinen nousu ovat kuitenkin herättäneet EU-maat siihen, että nopeaa energiaremonttia tarvitaan.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että sähkön korkea hinta on viime aikojen kuuma puheenaihe Brysselissä. Kuva: Eetu Sillanpää

Eurooppa kärsii tänä syksynä energiakriisistä. Kaikilla eurooppalaisilla ei ole varaa edes kotiensa lämmitykseen kohonneiden energian hintojen takia.

Suomessakin hinnat ovat nousseet, mutta huomattavasti maltillisemmin kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että sähkön huimaa hintaa on käsitelty Brysselissä paljon niin parlamentin kuin valiokunnan keskusteluissa. Kumpula-Natri on jäsen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.

EU-komissio esitti tällä viikolla keinoja energian hinnan hillitsemiseksi. Näillä keinoilla jäsenmaat voivat itse auttaa omia kansalaisiaan, joten Suomelta ei odoteta avustuksia muille, eikä varsinaista yhteistä energiatukipakettia toistaiseksi valmistella.

Kumpula-Natri kertoo esimerkkinä, ettei sähköä tai lämpöä katkaistaisi kylminä kuukausina, jos asiakas ei pysty maksamaan laskua. Suomessa on alalla käytäntö, että talvella lähetetään vain maksumuistutus tai perintäkirje katkaisematta sähköjä.

Ilmastorahastolle tukea EU-parlamentissa

Laajempi kysymys on EU:ssa valmisteltava ilmastolakipaketti, jolla tavoitellaan 55 prosentin hiilidioksidipäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Pakettiin liittyy yhtenä osana sosiaalinen ilmastorahasto, jossa jäsenmaat rahoittaisivat yhdessä uudistuksia takamatkalla olevissa jäsenmaissa.

– Parlamentissa on ymmärrystä, että jonkinlaista yhteistä tekemistä tähän tarvitaan. Sosiaalisen ilmastorahaston koosta ei kuitenkaan ole vielä kantaa, sanoo Kumpula-Natri.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Meppi Miapetra Kumpula-Natrin mukaan ilmastolakipaketin ja sosiaalisen ilmastorahaston käsittelyn on aivan alkutekijöissään. Kuva: Eetu Sillanpää

Meppi Miapetra Kumpula-Natrin mukaan ilmastolakipaketin ja sosiaalisen ilmastorahaston käsittelyn on aivan alkutekijöissään. Kuva: Eetu Sillanpää

Toistaiseksi EU-komission heinäkuussa esittelemän uudistushankkeen valmistelu on aivan alkutekijöissään. Valiokunnat sopivat ensin, mitä osia kukin käsittelee lakikokonaisuuksista.

Sosiaalisen ilmastorahaston potti muodostuisi Suomessakin kerättävistä uusista liikenteen ja lämmittämisen päästökauppamaksuista, ja siitä osa jaettaisiin köyhimmille rahoittamaan puhtaan energian uudistuksia. Suomi maksaisi enemmän kuin saisi, jos laskelmat perustuvat bruttokansantuotteeseen.

Toisaalta Kumpula-Natrin mukaan nopeat ilmastotoimet ovat EU:lle eduksi. Samaa mieltä on parlamentin enemmistö. Nyt nimenomaan hiilipohjaisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet.

– Teknologialla katkaistaan napanuora öljyriippuvuuteen, Kumpula-Natri toteaa.

Suomi pyrkii vaikuttamaan, että myös ydinvoima laskettaisiin kestäviin energianlähteisiin rahoituskriteereissä. Saksa ajoi alas ydinvoimansa, mutta on nyt vaikeuksissa maakaasun ja hiilen korkeiden hintojen kanssa.

Perussuomalaiset vaati vastausta Marinilta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tivasi torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen kantaa sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmiin.

Purra kysyi, kannattaako hallitus sosiaalista ilmastorahastoa. Hän vaati suoraa vastausta: kyllä tai ei. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomi suhtautuu sosiaaliseen ilmastorahastoon kriittisesti.

– Kokonaisuus sisältää lukuisia erilaisia esityksiä, ja kaikkiin näihin me linjan ja kannan muodostamme. Tietenkin myös suuri valiokunta omalta osaltaan Suomen kannat katsoo ja hallitukselle ohjeistuksen antaa, Marin vastasi.

– Kyse ei ole uudesta elpymispaketista. Se on aivan erilainen kokonaisuus, hän jatkoi.

Marin edustaa pääministerinä Suomea Eurooppa-neuvostossa, joka päättää aikanaan ilmastolakipakettikokonaisuudesta.

Näistä syistä sähkö maksaa

Energiateollisuuden energiamarkkinoiden johtajan Pekka Salomaan mukaan hintojen nousun taustalla on maakaasun kysynnän kasvu Euroopan lisäksi Aasiassa.

Kun maailmantalous on koronan jälkeen kiihtynyt, polttoaineiden tuotanto ei ole pysynyt perässä. Osassa kaasu- ja voimalaitoksia ovat vuosihuollotkin jääneet korona-aikana väliin.

– Kun maakaasua ei saatu Eurooppaan tarpeeksi ja se kallistui, sitä kautta kivihiilen kysyntä nousi. Kivihiilen polttamiseksi tarvitaan lisää päästöoikeuksia, koska se aiheuttaa enemmän päästöjä samaa energiamäärää tuotettaessa kuin maakaasu. Päästöoikeuksien hinnan nousu taas nostaa edelleen maakaasulla ja kivihiilellä tuotetun sähkön hintaa, kuvaa Salomaa kierrettä.

Suomen syrjäisen sijainnin ja suuren päästöttömän tuotannon osuuden vuoksi sähkön hinta ei ole noussut niin paljon.

– Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on sähkön ylitarjontatilanne, mikä auttaa meitä, Salomaa sanoo.

Talvella Suomen sähkön hintaan vaikuttaa, sataako syksyllä vettä vai tulevatko pakkaset nopeasti. Vesi halventaisi sähkön hintaa, koska Pohjoismaiden vesivoimaloiden varastot täyttyvät. Aikaiset pakkaset taas nostaisivat hintaa.

Maailmanlaajuinen kriisi

Energiakriisi ei rajoitu Eurooppaan. Jättivaltioista Kiina ja Intia tuskailevat hiilipulan ja nousevien hintojen kanssa.

Intiassa valtaosassa voimalaitoksista on enää muutamien päivien hiilivarastot jäljellä, kertoo The Guardian. Sähkökatkot ovat maassa yleisiä, kun kaikkia hiilivoimaloita ei saada enää pidettyä käynnissä. Intian hiilentuotanto on jatkanut kasvuaan, mutta se ei silti ole pysynyt koronan jälkeisen nopean talouskasvun tahdissa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Intiassa hiilivarastot ovat huvenneet minimiin vuosittaisen monsuunisadekauden aikana. Kuvassa on hiilivoimalaitos Buddha-patsaan takana Ahmedabadissa Intiassa. Kuva: EPA

Intiassa hiilivarastot ovat huvenneet minimiin vuosittaisen monsuunisadekauden aikana. Kuvassa on hiilivoimalaitos Buddha-patsaan takana Ahmedabadissa Intiassa. Kuva: EPA

Kiina hölläsi Reutersin mukaan säänneltyä hiilisähkön hinnoittelua. Voimalat voivat laskuttaa muun muassa teollisuusasiakkailtaan korkeampaa sähkön hintaa, jotta sähköntuotanto kannattaa pitää käynnissä. Tämä voi tarkoittaa myös monien kiinalaisten tuotteiden hinnannousua, sillä teollisuus on suuri hiilivoiman käyttäjä. Jopa maailmanlaajuinen inflaatio voi kiihtyä.

Menot