Uutiset

Evon järvi muuttaa maailmaa

Evolla sijaitseva Valkea-Kotisen järvi on tyypillinen suomalainen pieni metsäjärvi. Silti sen ja ympäröivän metsän kehitys vaikuttaa maailman mahtavien taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin.

Järveä ympäristöineen on tutkittu tiiviisti 25 vuoden ajan. Yksittäisiä tutkimustuloksia on kertynyt tuhansia ja tieteellisiä artikkeleita on julkaistu 160.

-Kotisilla tehty työ on luonut tieteellisen pohjan kansainvälisille ilmastosopimuksille, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Tuulia Ruoho-Airola.

Tavallisille ihmisille tutkimus kertoo, että hekin voivat vaikuttaa energiankulutuksellaan ilmaston muuttumiseen.

Valkea-Kotinen sijaitsee vesistön latvalla korkealla ylängöllä. Ympäristö on koskematonta suojelumetsää, johon ihminen ei ole kajonnut oikeastaan koskaan eikä varsinkaan viimeisen sadan vuoden aikana.

Muut järvet eivät laske Valkea-Kotiseen, joten järven tilan kehitykseen vaikuttavat lähinnä vain ilmasta tulevat laskeumat.

Näiden erityispiirteiden takia se on erityisen sovelias ympäristötutkimukseen. Ihmisen paikalliset toimet eivät vaikuta tuloksiin.

1980-luvun päätökset näkyvät nyt

-Tutkimuksen isoin asia on, että se antaa uskoa taloudellisten ja poliittisten päätösten vaikutuksiin ilmastoon. 1980-luvun päästöjen rajoitusten vaikutukset näkyvät selvästi tutkimuksessa, sanoo professori Lauri Arvola Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Hän myös painottaa, että tavallisille ihmisille tulokset viestivät, että investoinnit ympäristöön kannattavat oikeasti.

Tukea muille tutkimuksille

Kun tutkimusta on tehty pitkään ja hyvin tiiviisti, Evolla on voitu tutkia myös, mitä tapahtuu kun eri asiat vaikuttavat erisuuntaisesti.

Professori, limnologi Kalevi Salonen Jyväskylän yliopistosta vertaa Valkea-Kotisen aluetta laboratorioon.

-Kun labra on nyt perustettu, muu tutkimus saa siitä hirveästi tukea ja tulee paljon halvemmaksi olemassa olevien pitkien tutkimussarjojen takia.

Hän painottaa, että Kotisten tutkimustulosten avulla voidaan tutkia myös eteen tulevia ennalta arvaamattomia asioita.

Rikkilaskeuma pienentynyt 70 prosenttia

Hyvä esimerkki tutkimustuloksista on havainto rikkilaskeuman vähentymisestä 70 prosentilla 1980-luvun lopun jälkeen. Myös raskasmetallipäästöt ovat vähentyneet. Tämä on seurausta kansainvälisistä sopimuksista.

-Vesistöt ovat silti vielä happamia. Palautuminen luonnontilaan kestää hyvin pitkään, kertoo erikoistutkija Jussi Vuorenmaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Toisaalta humuksen määrä Valkea-Kotisessa ja muissa vastaavissa vesistöissä on kääntynyt kasvuun. Vuorenmaan mukaan vallitsee aika vahva yhteisymmärrys siitä, että kyse on eri ilmastotekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Jäätalvi lyhenee jatkuvasti

Humuksen määrän lisääntyminen on nostanut Valkea-Kotisen veden pintakerroksen lämpötilaa 2-3 asteella etenkin keväisin ja syksyisin. Seurauksena järven jäässäoloaika on lyhentynyt viimeisten 20 vuoden aikana 1,5 päivällä joka vuosi. Syynä on se, että tumma humus sitoo auringon lämpöä.

Samalla humus samentaa vettä, jolloin järvi pimenee, plankton menestyy huonommin ja kalat jäävät pienemmiksi.

Valkea-Kotisen alue on YK:n alaisessa ympäristönseurantaohjelmassa sekä osa Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoa. Valkea-Kotisen pitkäaikaistutkimuksen yhteenvetoraportti julkaistiin keskiviikkona Hämeenlinnassa. (HäSa)

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic