Uutiset

Ex-ministeri Tarja Cronberg: Kansa kostaa nyt poliitikoille eurosta

Vihreiden entisen puheenjohtajan ja ex-työministerin Tarja Cronbergin mukaan viime vuosien suurin virhe politiikassa oli se, ettei rahaliitosta järjestetty aikanaan kansanäänestystä.

– Se purkautuu nyt protestina, sillä suomalaiset eivät tiedä, mistä rahaliitossa on kyse. Jos aiheesta olisi aikoinaan järjestetty kansanäänestys kunnollisine tiedotuskampanjoineen, ei oltaisi tässä tilanteessa, Cronberg sanoo viitaten EU-vastaisuuteen, joka on kanavoitunut perussuomalaisten kannatuksen nousuna.

Hänen mukaansa poliitikkojen olisi emu-päätöstä tehdessään pitänyt olla avoimempia.

– Silloinhan poliitikot valehtelivat väittäessään, että kyse oli vain yhteisestä rahasta. Ei rahaa voi irrottaa finanssipolitiikasta.

Samoin tänä talvena on kuultu puheita, ettei finanssikriisi ole euron kriisi.

– Onhan se, jos julkisen sektorin menoja täytyy sen vuoksi leikata! Politiikassa asiat halutaan usein paketoida näin, mutta eivät ihmiset ole tyhmiä. He näkevät, miten päätökset heidän elämässään vaikuttavat, Cronberg muistuttaa.

Kansaa ei pidä aliarvioida
Cronberg sanoo, että Suomea ajoi euroon erityisesti metsäteollisuus – tosin väärin perustein.

– Sekin arvioi tilanteen väärin, sillä Ruotsin metsäteollisuudella on mennyt selvästi paremmin.

Hänen mukaansa perussuomalaisten nousu osoittaa, ettei kansaa kannata aliarvioida.

– Kun kaikki ei menekään Suomessa niin kuin EU:ssa ajatellaan, helposti sanotaan, etteivät ihmiset ymmärrä. Itse ymmärrän erittäin hyvin, ettei perusturvalla elävä ihminen ymmärrä Kreikan lainoja.

Vaikka Cronberg kritisoi Suomen eurolinjaa, hän ei sano, että Suomen tulisi lähteä rahaliitosta. Itse asiassa hän uskoo, että kansakin olisi lopulta päätynyt luopumaan markasta.

– Eihän Suomi voi eristäytyä. Olisimme eurossa kuten nytkin, mutta ymmärtäisimme sitä paremmin. Ero on siinä, ettei keskustelu ole nyt asiapohjaista, vaan menee mustamaalaukseksi.

Protesti on hyväksi
Cronberg on puhunut jo pidempään politiikan uskottavuuden puolesta. Niinpä hän kertookin iloitsevansa siitä, että muutoksen tarve kanavoituu kevään eduskuntavaaleissa.

– En halua puolustaa perussuomalaisia, vaan taistelen mielelläni heitä vastaan, mutta olen kuitenkin hirveän tyytyväinen, että tyytymättömyys poliitikkoja kohtaan purkautuu demokraattisesti ja ihmiset ovat lähdössä äänestämään. Se, että protesti tulee poliittiseen järjestelmään, osoittaa järjestelmän elinvoiman, Cronberg sanoo.

Hänen mukaansa perussuomalaisten äänestäjäkunta reagoi omista lähtökohdistaan käsin.

– Nykyhallitus on ollut ihan liikaa kolmikannan asialla, kukaan ei tee mitään pelkällä perusturvalla olevien ihmisten eteen. Sata-komitea oli viimeinen toivo, mutta kun sekään ei saanut uudistusesitystä aikaiseksi, osoittautui, kuinka mahdotonta se nykypohjalla on, Cronberg sanoo.

Cronberg povaakin perussuomalaisille 22 kansanedustajaa ja toivoo, että puolue menee hallitukseen.

– Toivon myös, että he pystyvät saamaan siellä aikaan perustavanlaatuisen muutoksen. Jos se ei toteudu ja puolue osoittautuu kuplaksi, se on sitten niin.

Vastakkainasettelu oli virhe
Perussuomalaiset on hallinnut kevään vaalikeskustelua. Puolueista ainoastaan vihreät on lähtenyt aktiivisesti taistelemaan perussuomalaisten linjauksia vastaan. Sekä perussuomalaisten että vihreiden leiristä on annettu ymmärtää, etteivät nämä kaksi mahdu samaan hallitukseen.

Cronberg arvioi vihreiden laskeneen, että vastustamalla perussuomalaisia puolue saa kanavoitua itselleen lisää äänestäjiä.

– En usko, että siinä kuitenkaan onnistutaan. Liiallinen vastakkainasettelu oli mielestäni väärä strategia, Cronberg sanoo.

Hän muistuttaa, että perussuomalaiset on vielä nuori puolue, joka oppii tekemällä. Vihreät on itse siitä hyvä esimerkki.

– Kritiikki siitä, ettei persuilla ole päteviä ihmisiä hallitukseen, on turhaa. Median noste on ollut aivan hurjaa, enkä epäile, etteivätkö ihmiset lähtisi mukaan.

Kolmikannan aika on ohi
Yhden yhdistävän asian Cronberg näkee perussuomalaisten ja vihreiden välillä. Molemmat kannattavat perusturvan tasonnostoa.

– Hallituksen on tehtävä siitä päätös ilman kolmikantaa, työmarkkinaosapuolista huolimatta. Viimeiset 15-20 vuotta on noudatettu tulonjakopolitiikkaa, mutta nyt pitäisi lukea köyhyysraporttia ja tehdä siitä tarvittavat johtopäätökset.

Suurin juopa vihreiden ja perussuomalaisten väliltä löytyy puolestaan ilmastopolitiikasta.

– Perussuomalaisten pitäisi tulla aika pitkälle ilmastonmuutoksen torjunnan suuntaan, että me mahtuisimme samaan hallitukseen, Cronberg sanoo.

Ydinaseet voimaloita suurempi uhka
Japanin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ilmoitti, ettei puolue lähde mukaan sellaiseen hallitukseen, joka tekee päätöksen lisäydinvoiman rakentamisesta. Cronberg ei osaa sanoa, onko Japanin tapahtumilla vaikutusta Suomen vaalien lopputulokseen.

– Toivon, että niillä on merkitystä ennen kaikkea vaalien jälkeen. Aina voidaan tietysti syyttää ”huonoa japanilaista teknologiaa”, mutta onnettomuuksia ei koskaan voida täysin ennakoida.

Moni ydinvoimaa aiemmin kannattanut poliitikko on ollut nyt hiljaa.

– Enää ei puhuta päästöttömästä energiamuodosta. Järkivihreydestä on tainnut tulla jälkivihreyttä, Cronberg naurahtaa.

Hän kuitenkin pelkää, että Japani unohtuu pian ja keskustelu palaa entisiin uomiinsa. Ennakkomakua siitä on antanut valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) kommentti haudoilla tanssimisesta.

Cronbergin mukaan kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan ydinvoimaloiden riskeistä, vaan myös ydinasemateriaalin leviämisestä.

– Mitä olisi tapahtunut, jos Gaddafilla olisi ollut käytössään ydinase? Cronberg kysyy. (HäSa)

Teerisaaren Tarja antoi vaalikynnykselle kasvot

Tarja Cronberg kertoo seuranneensa vaaleja hieman haikeana, mutta kiinnostuneena. Vaalitilanne vertautuu Cronbergin Tanskan-vuosiin, jolloin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue sai 12 prosenttia äänistä vuoden 2001 parlamenttivaaleissa. Puolue halusi lakkauttaa Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutin, jota Cronberg tuolloin johti.

– Siitä minun poliittinen aktivoituminen oikeastaan heräsikin, vuonna 2003 kansanedustajaksi valittu Cronberg sanoo.

6000 ääntä viime vaaleissa saanut pohjoiskarjalalainen putosi kuitenkin eduskunnasta 2007. Äänisaalis ei riittänyt, sillä vihreät ei enää ollut vaaliliitossa keskustan kanssa. Pohjois-Karjalassa on maan korkein piilevä äänikynnys.

Cronberg kertoo, että puolue painosti häntä vaihtamaan vaalipiiriä. Sitä Polvijärven Teerisaaressa asuva Cronberg ei kuitenkaan halunnut tehdä, sillä hän halusi tuoda kasvot vaalijärjestelmän ongelmakohdalle.

– Jos laki nyt muuttuu ja äänikynnys madaltuu, olen siitä ylpeä. Demokratian ehto on, että jokaisella äänellä pitää olla merkitys ja myös pienillä puolueilla mahdollisuus, sillä poliittisen kentän uudistus tapahtuu vain niiden kautta, Cronberg sanoo.

Tämän kevään vaaleissa Cronberg ei enää asettunut ehdolle, sillä ”se olisi ollut ihan itsemurha”. Lopullisesti hän ei ole politiikkaa kuitenkaan välttämättä hylännyt.

– 2015 voin harkita asiaa uudelleen. Silloin vaalilaki on toinen, Cronberg hymyilee.

Siihen asti ex-työministeriä työllistävät erilaiset pätkätyöt asiantuntijatehtävissä. Parhaillaan hän tekee Ollilan brändityön jatkoselvitystä luomusta Helsingin yliopistolle ja Mikkelin kaupungille. Lisäksi tekeillä on selvitys opetus- ja kulttuuriministeriölle taiteilijoiden toimeentulosta.

– Tämä on jatkuvaa identiteettikriisiä, kun ihmiset kysyvät minulta, mistä minä tulen. Olin aluksi ihan sormi suussa, että eikö riitä, että olen vain Tarja Teerisaaresta. Nyttemmin olen älynnyt ottaa tittelini käyttöön, kauppatieteiden ja tekniikan tohtori naurahtaa.