Uutiset

Faktinen Matti fiktion pyörityksessä

Maailman parhaasta mäkihyppääjästä Matti Nykäsestä kertovan elokuvan tekijät sanovat käsitelleensä totuutta vapaasti. Tekijöidensä mukaan elokuva pohjautuu enemmän tai vähemmän todellisiin tapahtumiin, mutta käsikirjoittaja on kuitenkin käyttänyt reippaasti mielikuvitustaan.

– Tulee mieleen, että mihin me tarvitsemme elokuvaa, kun itse todellisuus on tarua ihmeellisempää, mediatutkija Markku Koski ihmettelee Etelä-Suomen Sanomissa ja aivan syystä.

Kaikki me tiedämme tuon todeksi lööppijulkisuudesta, vaikkemme kaikkia lehtien tarinoita uskokaan.

Saa nähdä, kumpaa fraasia ohjaaja Aleksi Mäkelä ja kumppanit aikovat käyttää Nykäs-elokuvansa lopputekstien varoituksena: ”Elokuva perustuu tositapahtumiin” vai ”elokuvan yhtymäkohdat todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin ovat sattumanvaraisia”.

Toisessa lauseessa halutaan sanoa, että jotain tämän tapaista on oikeassa elämässä faktisesti tapahtunut, mutta taideteoksen tulkinta on vapaamuotoinen.

Toisessa valistetaan, että sisältö on fiktiivinen, mutta niin yleisinhimillinen, että jollekulle on voinut oikeastikin tapahtua näin. Kukaan ei voi kuitenkaan vaatia tekijänoikeuksia sillä perusteella, että hänen elämänsä on varastettu fiktiiviseen tarinaan.

Lauseet on laadittu mahdollisesti elokuvista nostettavien oikeudenkäyntien varalle, ja lauseiden välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. Vastuu tulkinnasta jää katsojalle, mutta elokuvan kuvauksen kohteena oleva ihminen jää melkoisen turvattomaksi.

Maailman parhaat mäkihyppääjän kumppani Mervi Tapola on ehtinyt älähtää jo etukäteen.

Mervi Tapola pelkää, että hänestä syntyy väärä kuva elokuvassa hänen nimellään esiintyvän roolihenkilön kautta. Mahtaako tunnistaa itseään Matti Nykänenkään, kun Jasper Pääkkösen tulkinnan näkee.

Pariskunta on ollut julkisuuden harvinaisen vapaata riistaa, mutta jotakin oikeuksia heilläkin täytyy olla. Hyväksikäyttöä ei oikeuta, että he ovat hyväksikäytettyjä osaksi omasta syystään ja Matti Nykänen oli humalassa allekirjoittaessaan elokuvasopimuksen.

Kaikkea vastuuta fiktiivisestä tarinasta ei voi panna elokuvan tai näytelmän katsojalle eikä kirjan lukijalle.

Fiktiivisen taideteoksen tekijöiltä pitää myös voida vaatia jonkinlaista vastuuta tekemisestään, varsinkin, kun kuvailun kohteet ovat eläviä ihmisiä. Kirjoitti William Shakespearekin kuningasnäytelmänsä tosielämän pohjalta, mutta kuninkaat olivat aikoja sitten kuolleita.

Tekijät voisivat käyttää järkeään. Miksi pitää tehdä elokuva Matti Nykäsestä, kun olisi voinut tehdä fiktion maailman parhaasta mäkihyppääjästä Pekka Peltosesta.

Kaikki olisivat tienneet, että maailman parasta mäkikotkaamme tässä esitellään, mutta mielikuvituksella höystettynä.

pirkko-liisa.kastari@hameensanomat.fi