Uutiset

Fantasia venytti Ritariareenan äärimmilleen

Ritariareenalla järjestetty Itsenäisyysfantasia kiinnosti hämeenlinnalaisia niin paljon, että paikkoja alettiin tiistaina varata jo kaksi tuntia ennen esityksen alkua. Järjestyksenvalvojien mukaan ensimmäiset innokkaat olivat paikalla kello kaksitoista.

Ilmaistapahtumassa nopeat voittivat itselleen mukavuutta ja näköalan. Kello puoli kahdelta halli pursusi väkeä. Osa seisoi kulkuväylillä tai koetti tähyillä jäälle kaukaa katsomoiden seinien vieriltä.

Tuhannet ihmiset tahtoivat nähdä, millainen on ohjaaja ja käsikirjoittaja Sami Saikkosen fantasia Suomen sinivalkoisimpana juhlapäivänä ja miten yli 300 esiintyjää täyttää areenan.

Saikkonen oli valinnut kuultavaksi ja osin nähtäväksikin erilaisia sirpaleita Suomen identiteetistä. Monet elementit olivat paitsi suomalaisia, myös erikseen hyvin hämeenlinnalaisia, sillä Ritarihallissa itsenäisyyttä juhlisti muiden muassa Irwin Goodman Joni Leponiemen tulkitsemana.

Sankareita olivat veteraanit

Millainen Suomi jäähallissa esittäytyi? Ohjaajan tervehdyksessä, jonka esitti näyttelijä Turkka Mastomäki, maa sai monet kasvot: kauniit, ikuiset, lämpimät, kyyniset, rasistiset, fantastiset ja kyyniset.

Sen lisäksi Suomi oli muun muassa jääkiekkoa ja ilmaveiviä, tulta syökseviä mailoja, Niskavuoren murroksen hetkiä uuden maailman edessä, arkaaisia ja isänmaallisia lauluja sekä hämeenlinnalaisten sotaveteraanien esittelyä.

Katsomoihin pakkautuneet yleisömassat ottivat ideat lämpimästi vastaan. Suurimmat aplodit saivat paikalla olleet sotaveteraanit, joiden nimet ja sodassa vietettyjen päivien määrän Mastomäki luetteli.

Spottivalot poimivat eri puolille katsomoa sijoitellut veteraanit, jotka olivat saaneet vieruskavereikseen mukana olleiden lapsi- ja nuorisokuorojen laulajia.

Paatoksen ja surun sijaan iloa

Fantasiaesityksessä luotettiin siihen, että puhdas ääni täyttää enemmän tilaa kuin visuaalinen rikkaus. Kuorojen ja Turkka Mastomäen ja Ritva Oksasen äänet soivat jylhästi pimeydessä, mutta osa katsojista odotti myös kirjaimellisesti näkevänsä enemmän.

-Odotin, että jäällä tapahtuisi enemmän asioita. Pidän kuitenkin siitä, että esitys on iloinen eikä paatoksellinen ja surumielinen, pohti tyttärensä Fanny Mäkisen kanssa esitystä katsomaan tullut Teija Nurro.

Hän oli saapunut hallille puoli kahdelta ja jäänyt ilman istumapaikkaa.

-Yllätyin siitä, miten paljon ihmisiä täällä on.

Seija Mäkelä ja Sirkka Pekkola pitivät Itsenäisyysfantasian tunnelmasta. He luonnehtivat kokonaisuutta kauniiksi.

-Hienoa, että tällaista järjestetään. Oli itsestään selvää tulla katsomaan. (HäSa)