fbpx
Uutiset

Feminismi hämmentää kansankotia

Poliittisen puolueen perustaminen pelkän feminismin varaan on keinotekoista.

Gudrun Schyman erosi Ruotsin vasemmistopuolueen johtajan tehtävästä pari vuotta sitten veroepäselvyyksien vuoksi. Jo sitä ennen kansankoti oli kohissut hänen alkoholiongelmastaan.

Yksityiselämän vastoinkäymiset eivät ole vieneet Schymanin suosiota, pikemminkin ehkä lisänneet sitä.

Schymanin ovat tunteneet nahoissaan kipeimmin sosiaalidemokraatit, joten ei ole ihme, että hänen ennakoitu paluunsa politiikkaan vuoden 2006 vaalien lähestyessä herättää lähes paniikkia.

Schyman puuhaa kumppaneineen Ruotsiin uutta feministipuoluetta.

Samalle apajalle ovat ilmaantuneet Ruotsin demarit, jotka ovat lähteneet kiireesti naisjoukkoineen vastahyökkäykseen, koska merkittävä osa feministipuolueen perään haikailevista on äänestänyt aikaisemmin demareita.

Feministinen liturgia näyttää uppoavan yllättävän hyvin ruotsalaisiin.

Jaossa on ainakin näennäisesti muhkea kannatuspotti: Ruotsin television SVT:n teettämän kyselyn mukaan jopa neljännes ruotsalaisista voisi ehkä äänestää feminististä puoluetta.

Ruotsin demareiden puoluesihteeri Marita Ulvskog esitteli viime viikolla puolueensa uuden feministisen verkoston.

Demareiden feministiverkosto, Feministas, on avoin kaikille ja sen on tarkoitus tarttua tiukasti naisten aseman kohentamiseen.

Yli-innokas liikkeellelähtö hämmentää. – Mihin Ruotsin demarit tarvitsevat naisverkostoa, kun heillä on jo valmiiksi maassa hallitusvalta? Eikö puolue ymmärrä, että!se on – miehineen ja naisineen – vastuussa omasta politiikastaan, joka on syvästi vaikuttanut ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Demarinaisilla luulisi olevan aivan riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin emäpuolueessaan.

Demareiden naisverkoston logiikka vaikuttaa perin kummalliselta, mutta voi silti osua osittain oikeaan.

Puoluesihteeri Ulvskogin mukaan äärivasemmistojohtajana aikaisemmin toimineen Gudrun Schymanin feministipuolue lisäisi oikeiston valtaa Ruotsissa. Kun demarit menettäisivät kannatusta, he putoaisivat vallasta ja siihen pääsisivät käsiksi maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit, jotka eivät kilpailisi mahdollisen feministipuolueen kanssa samoista äänestäjistä.

Oleellista onkin se, miten feministinen liikehdintä vaikuttaa Ruotsin vakiintuneiden puoleiden sisällä. Naisasia joudutaan ottamaan vakavasti kaikissa puolueissa.

Poliittisen puolueen perustaminen pelkän feminismin varaan on keinotekoista ja kantaa todennäköisesti vain yksien vaalien yli. Jos puolue joutuu vastuuseen käytännön päätöksenteosta, edessä on karu arki, jossa kaikki asiat eivät olekaan sukupuolikysymyksiä.

Naisten asemassa on parannettavaa myös rikkaassa Ruotsissa, mutta pelkällä mustavalkoisella yhden asian politiikalla ei siinä päästä kestäviin tuloksiin.

Seurataanko Suomessa ruotsalaisnaisten viitoittamaa esimerkkiä? Tuskinpa vaan. Naispuoluetta yritettiin perustaa 1990-luvun alussa surkealla menestyksellä. Myös puolueiden naisjärjestöissä feministinen politiikka on jäänyt ja jää marginaali-imiöksi.

Menot