Uutiset

Filatelistiporukka kokoaa vanhat postimerkit tietokantaan

Esa Kärkäs kyllästyi hajallaan olevaan tietoon. Myös vanhojen keräilijöiden tietotaito halutaan talteen.

Hattulassa asuva Esa Kärkäs on kerännyt postimerkkejä pikkupojasta saakka. Hän sanoo silti vasta opettelevansa filateliaa, ja on huomannut opettelun työlääksi. Tietoa postimerkeistä on, mutta hajallaan luetteloissa, kirjoissa, lehdissä ja vanhojen keräilijöiden korvien välissä.

Tästä havainnosta poiki suunnitelma, jonka tuloksilla on tarkoitus helpottaa muidenkin postimerkkeilijöiden urakkaa ja auttaa välttämään virhehankintoja, kuten väärennettyjä tai paranneltuja merkkejä.

Kärkäs on kerännyt kasaan kymmenhenkisen porukan, joka aikoo yhdessä koota kattavan tietokannan vanhoista suomalaisista postimerkeistä ja -lähetyksistä internetiin.

– Joku voi ajatella, että yksi postimerkki on yksi postimerkki ja yksi kuva riittää. Mutta varsinainen keräily on sitä, että oppii tunnistamaan merkkien variaatioita, vikoja ja erikoisuuksia, Kärkäs kertoo.

Esimerkiksi vanhojen merkkien eri painokset ovat keskenään eri värisiä, merkkien leimat ovat eri paikkakunnilla ja eri aikoina vaihdelleet ja yksittäiset postimestarit ovat jopa piirtäneet omia puumerkkejään kirjeisiin ja kortteihin.

– Jokainen vanha postimerkki on yksilö.

Vanhimmissa merkeissä runsaasti vaihtelua
Ensimmäisessä vaiheessa Kärkäs kumppaneineen keskittyy vuosina 1856-1900 julkaistuihin Suomessa käytettyihin merkkeihin. Variaatioiden määrästä kertoo se, että kyseisinä vuosina julkaistiin yhteensä 55 erilaista merkkiä, mutta tietokantaan on tarkoitus koota kuvat yhteensä 10!q000-15 000 yksittäisestä kohteesta leimoineen.

Suomen vanhis postimerkki, 5 kopeekan merkki, julkaistiin maaliskuun alussa 1856.

Tänä vuonna Suomessa vietetään postimerkin 150-vuotisjuhlia. Ensimmäiset eli sininen 5 kopeekan merkki ja punainen 10 kopeekan merkki julkaistiin maaliskuun alussa vuonna 1856.

– Eniten erikoisominaisuuksia on juuri kaikkein vanhimmissa merkeissä. Esimerkiksi kahta ensimmäistä merkkiä on säilynyt 5000 kappaletta, ja ne ovat melkein kaikki keskenään erilaisia.

Filatelistiryhmän ei tarvitse tietokantaa varten kuvata jokaista merkkiä, vaan he pystyvät hyödyntämään ainakin osaksi kirjojen ja luetteloiden valmiita kuvia. Kohteet luokitellaan tietokantaan muun muassa värin, hammastuksen ja leimojen mukaan ja jokaiseen liitetään tekstikuvaus.

– Monipuolinen luokittelu on tässä erittäin tärkeää. Sen jälkeen tietokannasta voi tehdä monenlaisia hakuja ja saada näkyviin vaikkapa esimerkiksi Hämeenlinnassa käytössä olleet postileimat vuodelta 1856.

Esa Kärkäs ja hänen työryhmänsä saivat alkuvuonna Suomen Kulttuurirahastolta 29!q000 euron suuruisen apurahan tietokannan sisällön kokoamiseen. Kärkäs kertoo, että lisäksi vaaditaan paljon talkootyötä. Mukana on myös yhteistyökumppaneita, kuten Suomen Filatelistiliitto, Suomen Postimuseo sekä merkittävimmät kustantajat, huutokauppahuoneet ja keräilylehdet niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Tietokannan ensimmäinen versio valmistuu loppuvuodesta, mutta se täydentyy käyttäjien palautteen perusteella pikku hiljaa yhä kattavammaksi. (HäSa)

Päivän lehti

10.4.2020