Uutiset

Filippiiniläiset saavat apua jo hyvän sään aikaan ennusteiden avulla – Järjestöt vievät eläimiä turvaan ja korjaavat satoa, kun myrsky lähestyy

Sääennusteisiin
Yhteisö itse on päättänyt, ketkä tarvitsevat eniten apua. Cian Carla Ritarita Filippiinien Punaisesta Rististä tutkii avunsaajien nimiä Tambanissa.
Yhteisö itse on päättänyt, ketkä tarvitsevat eniten apua. Cian Carla Ritarita Filippiinien Punaisesta Rististä tutkii avunsaajien nimiä Tambanissa.

Maanjäristykset, tulvat, maanvyöryt, tsunamit, taifuunit, tulivuorenpurkaukset… Vaarallisten luonnonvoimien lista on Filippiineillä pitkä.

Maassa on ollut lähes 600 luonnonkatastrofia vuoden 1990 jälkeen, ja niissä on kuollut melkein 70 000 ihmistä. Avustusjärjestöissä pyritään nyt ehtimään onnettomuuksien edelle. Sääennusteisiin perustuva avustusten jako tähtää tuhojen ja haittojen minimoimiseen jo etukäteen.

– Kun sääennuste kertoo myrskyn lähestyvän, valmistaudutaan niin, että ihminen ja infrastruktuuri kestävät sen paremmin. Annetaan esimerkiksi rahaa tai tarpeita seinien ja kattojen vahvistamiseen tai kotieläinten saattamiseen turvaan. Monille eläimet ovat elanto, ja jos ne kuolevat, se on sitten siinä, sanoo katastrofiavun asiantuntija Jukka-Pekka Kaasinen Suomen Punaisesta Rististä.

– Sääennusteisiin perustuvana apuna voidaan käyttää myös ennenaikaista sadonkorjuuta. Se vaatii paljon työvoimaa, ja avustusrahoituksella voidaan palkata ihmisiä sadonkorjuuseen, jotta viljelijälle jää edes jotain, jos myrsky tulee ja tekee tuhojaan.

Kaasinen on parhaillaan komennuksella Filippiinien pääkaupungissa Manilassa.

Leonardo Capilin päivittäistavarakauppa elättää perheen. Pesämuna kauppaan saatiin Punaisen Ristin elinkeinotuesta taifuunin jälkeen.
Leonardo Capilin päivittäistavarakauppa elättää perheen. Pesämuna kauppaan saatiin Punaisen Ristin elinkeinotuesta taifuunin jälkeen.

Seuraava myrsky tulee väistämättä

Sääennusteisiinperustuvan avun suosio on nousussa. Sen ympärillä tehdään myös paljon tutkimusta, jotta saadaan kehitettyä paras toimintamalli muun muassa aikataulujen suhteen. Kaasisen mielestä suunta on oikea.

– Hankaluutena on se, että myrsky saattaa muuttaa suuntaansa tai voimaansa tai ei muutenkaan käyttäydy ennustetulla tavalla. Mutta varustautuminen on joka tapauksessa hyvä asia ainakin sitä seuraavaa myrskyä varten, joka väistämättä täällä kuitenkin tulee. Varautuminen vahvistaa yhteisöjen toimintakykyä.

Kaasisella on pitkä kokemus erilaisilta kriisialueilta Kosovosta Pakistaniin ja Nepalista Libanoniin sekä paljon ammattitaitoa pelastus- ja katastrofivalmiustöistä. Ulkomaan komennuksilta myös oppii paljon.

– Koska Filippiinit on niin katastrofialtista aluetta, täkäläisellä Punaisella Ristillä on todella paljon kokemusta ja tietotaitoa. Sen operaatiokeskus päivystää yötä päivää. Työntekijät tietävät, mitkä it-valmiudet pitää olla katastrofin sattuessa, mitkä karttaohjelmat ovat hyviä, mitä ohjelmia on halpa käyttää ja mitkä ovat ihan ilmaisia. Sellainen tieto on käyttökelpoista missä hyvänsä, Kaasinen sanoo.

Manghut jätti jälkeensä yli sata kuollutta

Mangkhut oli hurja taifuuni, joka riehui Filippiineillä syyskuussa 2018. Se raivasi tietään rajuimmillaan yli 200 kilometrin tuntinopeudella. Se jätti jälkeensä yli sata kuollutta ja paljon aineellista tuhoa muun muassa pohjoisessa Cagayanin maakunnassa.

Elämä on kuitenkin voittanut ja jälleenrakennus hyvässä vauhdissa. Elinkeinotuki ja tukevammat rakennukset ovat avainasemassa uuden alun saamisessa.

Perlita Solancho poikansa Michaelin kanssa uuden talon rakennustyömaalla. Vanhan kodin vei taifuuni.
Perlita Solancho poikansa Michaelin kanssa uuden talon rakennustyömaalla. Vanhan kodin vei taifuuni.

 

Elisabeth Espojes, 65, ei edes muista, kuinka monta taifuunia on kokenut. Mutta viimeisimmän eli viime syyskuisen Mangkhutin hän muistaa, koska se vei häneltä ja aviomieheltä kodin ja toimeentulon.

– Meille on nyt rakenteilla entistä paljon tukevampi talo bamburakennuksen sijaan, Espojes hymyilee.

Hän esittelee valmista huonetta, jonka seiniä pönkittävät tukipuut ja joka seisoo sementtisellä kivijalalla.

Espojesin keittiö on keskeneräinen ja siinä on vielä maalattia. Pitkin nurkkia kipittää epälukuinen määrä pikkutipuja kanaemojen vahdittavana, ja seinän viertä kiertävällä hyllyllä on päiväunilla seitsemän pikkupennun kissaperhe. Kukko tepastelee takapihalla, missä on myös porsas karsinassaan kasvattamassa elopainoaan.

– Kasvatan tipuja ja myyn niitä. Kunhan possu on kasvanut, myyn sekin. Sillä tavalla hankimme elantomme. Mieheni ei pysty enää työhön, eläimet pitävät meidät hengissä.

Jälleenrakennuskomitea päättää avun saajat

Tässä hyvin katastrofialttiissa maakunnassa avunsaajat on valittu omintakeisella tavalla. Jokaisessa myrskyn runtelemassa yhteisössä on jälleenrakennuskomitea, joka on päättänyt, ketkä ovat eniten avun tarpeessa.

– Usein avunsaajat ovat esimerkiksi maattomia päivätyöläisiä, vanhuksia, sairaita tai muuten hyvin heikossa asemassa olevia. Valituksia tulee paljon vähemmän, kun ihmiset päättävät avustusten saajista itse, sanoo Punaisen Ristin vapaaehtoinen Cian Carla Ritarita.

Ritarita on ajanut Alcalan alueen kylissä kertomassa, että elinkeinotuen seuraava osa jaetaan seuraavalla viikolla.

Katastrofiavun asiantuntija Jukka-Pekka Kaasinen pitää sääennusteisiin perustuvaa apua oikeansuuntaisena. Hankaluutena on se, ettei myrsky aina käyttäydy ennustetulla tavalla.
Katastrofiavun asiantuntija Jukka-Pekka Kaasinen pitää sääennusteisiin perustuvaa apua oikeansuuntaisena. Hankaluutena on se, ettei myrsky aina käyttäydy ennustetulla tavalla.

 

Filippiinien Punaisen Ristin ohjelman puitteissa ihmisiä opetetaan ja autetaan rakentamaan paremmin myrskyä kestäviä koteja. Jälleenrakennusohjelmaan kuuluu myös elinkeinotuki. Avunsaaja miettii hankkeen, jonka avulla voi alkaa ansaita elantoaan ja saa siihen alkuun rahallista tukea.

Sekä rakennus- että elinkeinotuen käyttämistä seurataan, ja jos hanke etenee suunnitelman mukaan, maksetaan seuraava osa.

Uuden kodin saa 250 perhettä, elinkeinotukea annetaan 2 000 kotitaloudelle.

– Eniten tukea pyydetään jonkin tuotantoeläimen hankintaan. Erityisesti possut ovat suosittuja. Niitä pidetään täällä sijoituksina, kertoo Perzeus Jay Luna, Punaisen Ristin kansainvälisen liiton projektityöntekijä Cagayanissa.

Elinkeinotuki on 10 000 Filippiinien pesoa eli noin 170 euroa.

– Se on ihan kunnollinen raha. Se ei riitä pitkäaikaiseen investointiin, mutta sillä saa hyvin uuden alun, tietää Luna.

Unelmia elannosta ja uudesta kodista

Michael Solancho, 23, katselee niityllä ruohoa hyvällä halulla hamuavaa vuohtaan Tambanin kyläyhteisössä.

– Neljän kuukauden kuluttua voin myydä sen, laskee Solancho.

Hän on sairaiden vanhempiensa ainoa tuki ja turva, ja perhe valikoitui saamaan sekä kodinrakennus- että elinkeinotukea. Vanha koti lensi Mangkhutin mukana taivaan tuuliin höyhenen lailla.

– Tästä talosta tulee tukeva. Olen mukana rakennustöissä ja opin siinä koko ajan uutta.

Ylempänä rinteellä samassa kylässä Leonardo Capilli, 65, asettelee perunalastupusseja esiin vaatimattoman kauppansa nurkassa olevalle pöydälle. Tavaravalikoima on pieni ja arkipäivän tarpeita vastaava: riisiä, öljyä, kahvia, teetä, keksejä ja pieniä välipaloja. Elinkeinotuki mahdollisti puodin perustamisen menetetyn tilalle.

– Myyn hieman naapuripuotia halvemmalla. Sillä lailla selätän kilpailun, kauppias hymyilee.

Reynalyn Limbolla, 26, on unelma: rakenteilla olevaan taloon kauniilla väreillä maalatut sisäseinät.

Reynalynin ja hänen miehensä Jaymar Limbon, 28, talo on vielä keskeneräinen, mutta jo muodossaan. Puuseppä opettaa talon isännälle rakennuksen saloja, ja uusi koti kestää toivottavasti tulevat myrskyt paremmin kuin entinen.

Jaymar Limbo on maaton päivätyöläinen. Viime syksynä tulot jäivät saamatta, kun taifuuni tuhosi riisisadon eikä korjaamista jäänyt. Tänä vuonnakin päivätyöt ovat olleet vähissä, sillä pienet leikkuupuimurit tekevät tuloaan myös tänne maailman laidalle ja vievät yhä useammin ihmiskäsiltä työn.

Jotain töitä Jaymar Limbo sentään on saanut.

– Nämä riittävät seuraavaksi puoleksi vuodeksi, hän sanoo ja näyttää riisipellolta palkkioksi saamiaan viittä riisisäkkiä nurkassa.

Joka vuosi parikymmentä taifuunia

Filippiineillä on vuoden 1990 jälkeen tapahtunut 565 luonnonkatastrofia, joissa on kuollut lähes 70 000 ihmistä.

Taifuunit, maanvyöryt, tulvat, rajumyrskyt ja maanjäristykset ovat tavallisimpia vitsauksia. Yli puolet Filippiinien pinta-alasta ja 74 prosenttia väestöstä on alttiina niiden tuhoille.

Luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet aineellista vahinkoa noin 20 miljardin euron edestä.

Joka vuosi Filippiinien yli pyyhkäisee parikymmentä taifuunia.

Vuonna 2013 taifuuni Hayan tappoi yli 6 000 ihmistä.

Viime vuonna iskenyt taifuuni Mangkhut oli voimakkuudeltaan historian kolmanneksi suurin.

Tämän vuoden myrskykausi on vasta alkamassa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisänneen taifuunien voimakkuutta.