Uutiset Helsinki

Finlandia-taloon kokoontuneet EU:n ministerit vaativat lisää digitalisaatiota, sisämarkkinoiden avaamista ja uudelleenkouluttamista

Eurooppalaisilla sisämarkkinoilla on yhä liikaa kaupan esteitä, sanoo toinen perjantain puheenjohtajista, työministeri Timo Harakka (sd.).
Perjantaina kokouksen johtivat työministeri Timo Harakka (sd.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.). Kuva: Kimmo Penttinen
Perjantaina kokouksen johtivat työministeri Timo Harakka (sd.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.). Kuva: Kimmo Penttinen

Kilpailukykyministerien epävirallisen Helsingin-kokouksen toisen päivän tärkeimmät keskustelut koskivat EU:n sisämarkkinoita, teollisuutta ja digitalisaation edistämistä.

Kokouksen pääteeman eli ekologisesti kestävän talouskehityksen edistämisessä on avainasemassa digitalisaation kehittäminen, EU-maiden ministerit linjasivat.

– Ei pidä keskittyä liikaa varsinaisiin it-aloihin, vaan digitaalisia ratkaisuja on saatava käyttöön kaikilla aloilla, sanoo työministeri Timo Harakka (sd.), joka johti puhetta Finlandia-talon aamupäivän keskusteluissa.

Suurin hyöty saadaan Harakan mukaan teknologioista, jotka koskettavat mahdollisimman monia aloja.

Yksi ministerien pohtimista pääkysymyksistä koski sitä, minkälaisilla poliittisilla toimilla eurooppalaiset yritykset saadaan investoimaan digitaalisiin innovaatioihin.

Toinen päivän puheenjohtajista, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) mainitsee yhdeksi tärkeimmistä toimista julkisen rahoituksen suuntaamisen ympäristöratkaisuihin.

– Jos poliitikot päättävät rahoittaa esimerkiksi kaupungin valo- ja sähköverkkojen kehittämiseen “energiatehokkaiksi”, se tuo firmoille bisnesmahdollisuuksia ja kannustaa investoimaan.

Varsinaisilla IT-aloilla Eurooppa on roimasti perässä IT:n jättiläisiä Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

– Tässä tulee keskittyä Euroopan vahvuuksiin. EU:ssa on tietoisesti korostettu esimerkiksi eettistä tekoälyä ja ihmisten tietosuojaa datankäytössä, jotka ovat kuluttajille tärkeitä kysymyksiä.

Sisämarkkinoilla riittää esteitä

Perjantain keskusteluissakävi Harakan mukaan useaan otteeseen selväksi, että digitaalisten markkinoiden yhtenäisyys on EU:ssa monilta osin huonolla tolalla.

– Esimerkiksi puhelinoperaattoreita on yli 100, säännöt vaihtelevat liikaa maittain ja digitaalisten palveluiden liikkuvuus on yleisesti puutteellista.

Harakka sanoo, että ministerikeskusteluissa korostui, että EU:n sisämarkkinoilla on yhä paljon kaupan esteitä purettavana.

Ongelmia on ministerien mukaan esimerkiksi EU:n palvelut kilpailulle avanneen palveludirektiivin toimeenpanossa, vaikka se hyväksyttiin jo vuonna 2006.

– Komission työohjelmassa on korostettava, että EU:ssa pidetään huolta siitä, että sisämarkkinat toimivat eurooppalaisen kasvun lähteenä jatkossakin.

EU-ministereille puhuneiden yritysten edustajien, kuten hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin viesti taas painotti sitä, että Euroopassa on huomattava vaje digitaalisessa osaamisessa.

Harakka sanoo, että ratkaisuna EU:ssa on panostettava uudelleenkouluttamiseen. Osaamisen puutteet uhkaavat hänen mukaansa koko Euroopan kasvua.

Epäviralliset kokoukset palvelevat EU:n päätöksentekoa

Helsingin-kokoustenepävirallisuus merkitsee sitä, ettei niissä tehdä päätöksiä.

Ne ovat silti merkittäviä ja hyödyllisiä kokoontumisia, Harakka ja Kulmuni vakuuttavat.

– Epävirallisten kokousten arvo on siinä, että näissä ministerit pääsevät puhumaan huomattavan vapaasti ja jäsenmaiden näkemyksiä päästään tunnustelemaan ennen päätöksentekoa, Kulmuni sanoo.

Se tehostaa Kulmunin mukaan päättäviä kokouksia, eikä niissä tuoda pöydälle esityksiä, jotka tultaisiin kuitenkin torpedoimaan.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu kohtaan, jossa EU:lla ei ole toimivaa komissiota, pöydällä ei ole keskeneräisiä lakihankkeita ja europarlamenttikin on vasta järjestäytymässä.

– Siksi nyt ei tarvitse sorvata lakeja yömyöhään asti, mikä tuo erinomaisen mahdollisuuden strategiatyöhön ja EU:n tulevaisuudelle tärkeimpien reformien kokoamista, Harakka toteaa.

Kulmuni korostaa lisäksi henkilösuhteiden merkitystä.

– Kun ministerit pääsevät tapamaan kasvokkain, se helpottaa yhteydenpitoa ja tulevaa päätöksentekoa.

Ensi viikolla kokoontuvat ympäristöministerit

Kilpailukykyministerien kokouksen jälkeen Suomi järjestää Helsingissä vielä viisi epävirallista ministerikokousta.

Ensi viikolla Finlandia-talolle kokoontuvat ympäristöministeri Krista Mikkosen johdolla (vihr.) EU-maiden ympäristöministerit.

Ympäristöministerien kokouksessa on ennakko-odotusten perusteella eniten jäsenmaiden välisiä kiistoja ratkottavana.

Suomen puheenjohtajakauden yhdeksi kärkiteemaksi valitut ympäristökysymykset jakoivat jäsenmaita jo strategian valmistelussa kesäkuussa.

Odotettua tavoitetta hiilineutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä ei tuolloin saatu kirjattua strategiaan, koska sitä vastustivat Puola, Unkari, Tsekki ja Viro.

Yksi kokouskaupunki 21 sijaan

Suomen puheenjohtajamaan kärkiteemoiksi nostamat kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen teemat näkyvät myös Suomessa pidettävien kokousten käytännön järjestelyissä.

Edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 Suomi järjesti kokouksia 21 paikkakunnalla, mutta tällä kertaa kaikki virkamies- ja ministerikokoukset on keskitetty Helsinkiin.

Perusteluksi on lausuttu ekologisuus, mutta vielä enemmän taustalla vaikuttaa luultavasti kokouskulujen kurissa pitäminen.

Ministeri- ja virkamieskokouksien vieraita ei myöskään kuljeteta ympäriinsä nähtävyyksiä katsomaan.

Helsingissä kokousvieraita rohkaistaan kiertämään kaupunkipyörillä, julkisella liikenteellä tai jalan.

Tarjoiluihin ekologisuutta tuodaan lähiruokapainotuksella ja vesijohtoveden tarjoamisella pulloveden sijaan.

Kokousvieraiden perinteisten tavaralahjojen sijasta Suomi käyttää puheenjohtajamaan budjetin lahjavarat kokousvieraiden lentojen kompensointiin.