Uutiset

Forssa loisti kierrätysvertailussa: Forssalainen kantaa pisteisiin vuodessa 17 kiloa pakkauksia, turkulainen alle viisi

Pakkausten kierrätyksessä on huimia eroja. Tilastoharha ja innokkuus selittävät eroista vain osan.
Vertailun voittaneen Forssan lukuja saattaa hieman kaunistaa Jokioisista ja muualtakin naapurikunnista esimerkiksi kauppareissulla kaupunkiin tuotava pakkausjäte. Jokioislainen Sirkka Ylander sanoo kierrätyksen olevan nykyisin helppoa. Lajittelua oli harjoittelemassa myös Ylanderin lapsenlapsi Peetu Salo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vertailun voittaneen Forssan lukuja saattaa hieman kaunistaa Jokioisista ja muualtakin naapurikunnista esimerkiksi kauppareissulla kaupunkiin tuotava pakkausjäte. Jokioislainen Sirkka Ylander sanoo kierrätyksen olevan nykyisin helppoa. Lajittelua oli harjoittelemassa myös Ylanderin lapsenlapsi Peetu Salo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pakkausjätteen kierrätyksessä näyttää olevan isoja eroja eri kunnissa. Tusinan kaupungin vertailussa aktiivisimman ja laiskimman välinen ero on lähes nelinkertainen.

Pyysimme Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:ltä pakkausjätteen keräyslukuja 12:sta Lännen Median lehden kotikaupungista.

Kärkipaikkaa pitää Forssa, jossa pakkausjätettä kertyy vuodessa 17 kiloa asukasta kohden. Perää pitävät Tampere (5,4 kiloa) ja Turku (4,6 kiloa). Ero kärkikuntiin on siis erittäin suuri.

Keskiarvo vertailun kaupungeissa on runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohden.

Rinki on kaupan ja teollisuuden palveluyhtiö, joka toteuttaa käytännössä pakkauksiin liittyvää tuottajavastuuta.

Pääasiassa kauppojen pihoille sijoitettujen ekopisteiden verkoston pitäisi olla tasainen eri puolilla maata. Siksi kaupunkien väliset erot eivät selity ainakaan keräysverkostolla.

Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori huomauttaa, että monissa kunnissa isoilla kiinteistöillä on oltava erilliset keräysastiat esimerkiksi kartongille ja lasille. Näiden jäte ei ole mukana Ringin keräyspisteitä koskevissa vertailuluvuissa.

Isommissa kaupungeissa isojen kerrostalojen osuus asutuksesta on suuri, mikä selittänee niiden huonoa menestystä vertailussa.

– Pienemmissä kunnissa käytetään enemmän Ringin ekopisteitä. Ihmisten kierrätysinnostuksessakin on eroja, mutta katson, että tämä on suurin selitys.

Lukujen alle kätkeytyy silti muutakin. Edes isoissa kaupungeissa varsinkaan muovin kiinteistökohtainen erilliskeräys ei ole mikään sääntö.

Kuntien jäteratkaisuilla ja niihin liittyvillä määräyksillä saattaakin olla oleellinen rooli hyötyjätteen keräysluvuissa.

Tuottajavastuun alainen pakkausjäte ei oikeastaan kuulu kunnalliseen jätehuoltoon. Asukkaiden kierrätysinnon lisäksi jätehuoltomääräykset kuitenkin vaikuttavat siihen, paljonko kierrätyskelpoista hyötyjätettä päätyy sekajätteeseen.

Kerättyjen kilojen lisäksi kuntien välillä on isoja eroja eri pakkausjakeiden (kartonki, lasi, metalli ja muovi) osuudessa.

Silmiinpistävää on esimerkiksi se, että Vaasassa pakkausmuovin osuus kerätystä jätteestä on vain seitsemän, Kokkolassa kymmenen ja Seinäjoella 14 prosenttia. Näin on siitä huolimatta, ettei kunnissa ole velvoitetta muovin kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen.

Muualla osuus on enimmäkseen parinkymmenen prosentin luokkaa.

Pyysimme jätehuoltoa linjaavista Vaasan seudun jätelautakunnasta ja Pohjanmaan jätelautakunnasta näkemyksiä alhaisiin muovinkeräysosuuksiin, mutta lomien vuoksi kommentteja ei saatu.

Monilla kunnilla on jätehuolto- tai energiayhtiöidensä kautta suora yhteys jätteenpolttoon.

Muovi on tehokasta polttoainetta rahanarvoiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon. Siksi toisinaan on epäilty, että jotkin kunnat hyötyisivät tuottajavastuun alaisen muovin riittävästä “vuotamisesta” polttolaitoksiin.

Vaikka niin sanotussa jätehierarkiassa materiaalikierrätys ajaa energiakäytön yli, ei muovipakkausten kulkeutumista jätevoimaloihin olekaan kaikissa kunnissa ainakaan määräysten tasolla yritetty kovin aktiivisesti estää.

Pakkausten keräysmäärät asukasta kohden

Forssa 17 kg (20%)

Hämeenlinna 12,5 kg (21%)

Seinäjoki 11,5 kg (14%)

Kajaani 10,1 kg (15%)

Satakunta 9,4 kg (23%)

Rovaniemi 8,2 kg (21%)

Oulu 7,3 kg (20%)

Vaasa 6,8 kg (7%)

Kokkola 6,0 kg (10%)

Tampere 5,4 kg (28%)

Turku 4,6 kg (20%)

Ringin keräyspisteisiin tuodut kartonki, lasi, metalli ja muovipakkaukset asukasta kohden Lännen Median lehtien alueella vuonna 2018. Suluissa muovipakkausten osuus.

Porin ja Rauman lukuja ei ole saatavilla erikseen. Niiden sijaan on käytetty koko Satakunnan lukemia.

Lähde: Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy