fbpx
Uutiset

Forstenin tarkkuus oli tallella Ampumaseuran juhlakisoissa

Porilainen Jouko Forsten, 65, näytti rutinoituneena arvokisaedustajana olevan yhä haka pienoiskivääriampuja, sillä hän voitti sarjansa vakuuttavasti Hämeenlinnan Ampumaseuran isännöimissä 137-vuotisjuhlakisoissa. Ahveniston ampumaradalla käyty koitos oli samalla myös Pentti Salvoksen muistokisa.

Forsten ampui bravuurilajissaan pienoiskiväärin 60 laukauksen makuukisassa tuloksen 586. Hän voitti sarjansa Y60:n kakkosen neljän pisteen ja kolmosen 12 pinnan erolla.

Säkylän Seudun Ampujia edustava Forsten oli suhteellisen tyytyväinen päiväänsä.

– 588 pistettä olisi pitänyt saada, sillä ammuin Turussa puolitoista viikkoa sitten 592. Jouduin vähän kyttäämään tuulta, sillä nyt tuuli vaihtelevasti. Tuulen lisäksi tunnin kisassa asento muuttuu, joten myös sen takia oli tähtäintä muutettava pari napsua, sanoi Forsten.

Forsten on aina viihtynyt HlAS:n kisoissa, sillä hän voitti aikanaan kaikkiaan kuusi kertaa timanttikisan.

– Olen aina tykännyt kilpailla täällä. Oma vaikutuksensa oli sillä, että jouduin lähtemään varttia vaille seitsemän Porista tänne. Ajomatka rasittaa käsiä.

Neljä kertaa täydet 600 pistettä

Forsten on ampunut täydellisen 600 pisteen sarjan pienoiskiväärillä neljä kertaa.

– Vanhaan tauluun osuin kolmesti ja uuteen tauluun kertaalleen viimeksi alle kymmenen vuotta sitten. Ammunnassa täydellinen sarja on vielä harvinaisempaa kuin vaikkapa keilailussa 300 pisteen sarja, Forsten kertoi.

Forsten teki harvinaisen tempun vuonna 1984, kun hän voitti sekä keilailun että ammunnan joukkuekilpailun SM-kultamitalin. Keilailun nelimiehisjoukkueessa hän edusti Porin Kellistäjiä. Pienoiskiväärin kolmimiehisjoukkueessa Forstenin seurana oli tuolloin Satakunnan Ampujat.

– Porin parhaaksi urheilijaksi tuona vuonna valittiin jääkiekkoilija Kari Makkonen, vaikka hänellä ei ollut yhtään mestaruutta siltä vuodelta. Minua nauratti, että jääkiekko menee kaiken muun edelle, Forsten muisteli.

Forsten kuului Suomen joukkueeseen MM-kisoissa vuonna 1986 ja Lahden EM-kisoissa seuraavana vuonna. Hän oli mukana kuudenneksi sijoittuneessa Suomen joukkueessa yhdessä Juha Hirven ja Mikko Mattilan kanssa.

– Patruunoiden hinnat ovat karanneet käsistä. Se voi vaikuttaa jopa nuorten harrastajamääriin. Kun harjoittelen paljon, on mukava kilpaillakin usein. Sunnuntaina on seuraava kisa Nokialla, 14 kertaa Suomen mestaruuden voittanut Forsten sanoi.

Ampumaseuran veteraanien juhlakisat kokosivat 64 kilpailijaa. Kilpailusuorituksia tehtiin yhteensä yli 90. Pienoiskiväärin makuukisan lisäksi ammuttiin myös pienoiskiväärin asentokisa sekä pienoispistoolin ja ilmapistoolin kisat.

Pentti Salvoksen muistokisa oli hieno kunnianosoitus, sillä Salvos oli monessa mukana Ampumaseuran toiminnassa. Salvos oli pitkään käytännössä ampumaradan talonmies, sillä hän huolehti monista käytännön asioista.

Ampumarata vaatisi päivittämistä nykyaikaan

Ampumaseuran puheenjohtaja Antti-Pekka Pieskän mielestä ampumarata vaatisi piakkoin nykyaikaan päivittämistä.

– Ampumarata alkaa olla elinkaarensa loppuvaiheissa. Se mikä oli 1960-luvulla hyvää tasoa, ei tahdo enää riittää. Yksi asia on ampumaratojen sähköistys, sillä järjestelmät pitäisi päivittää kokonaisuudessaan lähivuosina. Toinen asia on, että joudumme toimimaan kantovedellä, kun tänne ei tule vettä, sanoi Pieskä.

Ampumaseuralaisten mielestä ampumarata on kaikkineen hyvässä paikassa.

– Keskeinen sijainti on iso etu junioritoimintaan ja kilpailujen järjestämiseen. Paikkana tämä on yksi Suomen hienoimmista. Radan rakentaminen alkoi 1963 ja se valmistui 1965. Täällä oli naisten ja nuorten EM-kisat vuonna 1978, Pieskä kertoi.

HlAS:n toiminnanjohtaja ja lauantainen kilpailujohtaja Timo Hänninen harmittelee, että ampumarata on tehty talkoilla.

– Ahkeria ihmisiä rangaistaan kaupungin taholta, kun tämä ampumarata on tehty talkoilla. Kaupungin mielestä radan kunnostus kuuluu seuralle, sanoi Hänninen.

– Kun täältä puuttuu sosiaalitilat, emme saa tänne enää SM-kisoja. Meidän laatumme kisojen järjestäjänä riittäisi arvokisojen järjestämiseen, sanoi HlAS:n entinen puheenjohtaja Harry Manninen. (HäSa)

 

Asiasanat

Menot