Uutiset

Fossiilisista eroon, keinot esiin syksyllä

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla suunnitelma, jolla haetaan keinoja fossiilisia polttoaineita käyttävien bensiini- ja dieselautojen osuuden vähentämiseksi. Suunnitelman pitäisi olla valmis syksyllä.

Pääpiirteissään bensiini- ja dieselautoille on neljä vaihtoehtoa: biopolttoaine, kaasu, sähkö ja vety. Mietinnässä on vielä, mitä käyttövoimaa pitäisi edistää eniten ja miten.

Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio pitää sähköä potentiaalisimpana vaihtoehtona ellei eettisesti kestävästi valmistettuja biopolttoaineita tule laajamittaisesti markkinoille korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Sähköauton paremmuudesta on toisaalta Kallion mukaan syntynyt päättäjien, median ja kansalaisten keskuudessa konsensus riippumatta siitä, onko se todella paras vaihtoehto.

– Sähköauton kauneus on se, että se ei aiheuta paikallisia päästöjä lainkaan. Toisaalta, sähköauto voi olla esimerkiksi dieselautoa suurempi saastuttaja, jos sähkö on tuotettu kivihiilellä, Kallio kertoo.

Sähköauton ympäristöystävällisyys riippuu siitä, miten sähköä on tuotettu auton käyttöön.

Greenpeacen Suomen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela kertoo, että Pariisin ilmastosopimus käynnisti fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, lähtölaskennan ympäri maailman. Pariisin sopimuksen myötä fossiilisista energialähteistä on luovuttava 30–35 vuoden kuluessa.

Suomelan mukaan Suomessa eletään ”biokuplassa”, sillä hänen mukaansa muualla maailmassa trendi on puhtaalla energialla kulkevan sähköauton suuntaan. Suomelan mukaan myös Suomessa on hyvät mahdollisuudet tuuli- ja aurinkosähkön käyttöön. Suomessa biotalous on vahvasti esillä jo hallitusohjelmassa.

– Suomen kehitys ei ole linjassa sen murroksen kanssa, mikä tapahtuu Suomen ulkopuolella. Riski on olemassa, että jos Suomessa laitetaan hirveästi paukkuja biopolttoaineiden kehittämiseen ja muu maailma siirtyy käyttämään sähköautoja, ei se ole taloudellisestikaan järkevää, Suomela kertoo.

Suomelan mukaan on tapauskohtaista, mikä on hyvää ja kestävää biopolttoainetta. Esimerkiksi palmuöljyn käyttö on ympäristöä kuormittavaa ja maissin käyttö taas eettisesti arveluttavaa.

– Jäteperäisissä biopolttoaineissa on mahdollisuuksia. Siis jos käytetään sellaista jätettä, jolla ei ole muuta järkevää käyttöä. Elintarvikejätteitä pidämme hyvänä vaihtoehtona.

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen kertoo, että työryhmässä mietinnässä ovat myös keinot. On mietitty, pitäisikö energiayhtiöille säätää velvoite rakentaa jakeluinfraa uusille käyttövoimille, mutta tämä ei ole saanut kannatusta.

– Se olisi yksi keino, jonka kautta tilannetta voisi purkaa. Nythän on muna ja kana -ongelma: ihmiset eivät viitsi ostaa sähkö- tai kaasuautoa, koska jakeluverkko on niin alkutekijöissään. Alan toimijat taas eivät voi hirveästi investoida latauspisteisiin, koska ei ole autoja, Jääskeläinen kertoo.

Polttomoottoriajoneuvojen täyskieltoa ei ole työryhmässä pohdittu.

Kallio muistuttaa, että Suomessa autojen keskimääräinen romutusikä on noin 20 vuotta.

– Veikkaukseni on, että kaikkia näitä eli polttomoottoriautoja, sähköautoja, vetyautoja ja muita on rinnakkain myynnissä vielä 2030. En näe yhden teknologian sysäävän hetkessä muita totaalisesti syrjään, Kallio kertoo.