Uutiset

Fredrikatalon yrityksissä ei kohelleta koneen tahtiin

Käsityön taitajan ilo irtoaa tekemisestä. Vanhan opistotalon ilmapiiri inspiroi.

Wetterhoffin Fredrikatalon työhuoneissa teknologia ja tehokkuuden vaatimukset eivät tahdita tekemistä. Arvotekstiilien valmistus, konservointi ja kunnostus vaativat taitoa ja kärsivällisyyttä eikä rikastumisesta kannata haaveilla.

Tuntipalkkojen laskemisesta saattaisi tulla turhautunut olo.

Vappu Oravala, Tarja Hallavainio ja Helena Raussi-Tihula tuntuvat kuitenkin olevan tyytyväisiä ajan hengen vastaiseen työhönsä.

– Näitä töitä saa tehdä ajatuksella, voi syventyä ja käyttää kaiken taitonsa. Se sopii ainakin minulle, studiokutomossaan kangaspuiden ääressä ryijyä solmiva Vappu Oravala pohtii.

Hallavainio ja Raussi-Tihula ovat samaa mieltä. Työn ilo syntyy käsin tekemisestä ja rakkaudesta tekstiiliperinteeseen. Jokainen valmistunut työ on yksilöllinen ja ainutkertainen. Vanhan opistotalon tilat luovat tekemiselle inspiroivan ilmapiirin. Yrittäjien kesken on syntynyt hyvä me-henki.

Kangaspuilla mallin mukaan

Hämeenlinnan linja-autoasema elää hurisevaa ja pörisevää elämäänsä Vappu Oravalan valoisan työhuoneen ikkunoiden alla. Kangaspuiden keskellä, aavistuksenomaisessa villalangan tuoksussa, ollaan aivan eri maailmassa.

– Oma luovuus ei minun työssäni ole pääroolissa, kaikki on tilaustyötä ja mallin mukaan tehtyä. Toteutan tekstiilitaiteilijoiden ideoita, ja joskus mallina on myös kulunut vanha tekstiili tai valokuva, Oravala kertoo.

Vaativia tilaustöitä ovat olleet muun muassa kangas arkkipiispan kaapuun ja tekstiilit eduskuntataloon ja Mäntyniemeen.

Oravala tuli Wetterhoffille opiskelijaksi 1977, jäi valmistuttuaan kutojaksi ensin säätiön, sitten osakeyhtiön palvelukseen ja on nyt ollut kaksi vuotta säätiön lisenssiyrittäjä.

Kulttuurihistorian säilyttämistä

Tarja Hallavainio tekee viimeiset pistot ryijyyn, jonka hän on juuri konservoinut. Puhdistettuna ja korjattuna arvotekstiili välittää muistoja edellisten sukupolvien käsityötaidoista.

Tästä työprosessista, kuten kaikista muistakin, Hallavainio tekee tarkan työnkuvauksen valokuvineen.

– Teen paljon käsilläni, mutta en silti pidä itseäni käsityöläisenä. Koen olevani säilyttäjä, koska työni säilyttää kulttuuriomaisuutta tuleville polville, Aiviga Ky:n yrittäjä pohtii.

Seitsemän vuotta sitten konservaattoriksi valmistunut Tarja Hallavainio kiinnostui Wetterhoffin tiloista lehtijutun perusteella.

– Luin Hämeen Sanomista jutun Wetterhoffin tekstiilikokoelmien siirrosta tietokantaan ja innostuin heti. Täällähän sijaitsee suomalaisen kudotun tekstiilin suurin kokoelma.

Niittyvilla kammarissa

Perinnetekstiilien talo muuttui perinnetekstiilien kammariksi, kun kahdeksan vuotta Linnankadulla toiminut Niittyvilla muutti Fredrikatalon alakerran kammariin. Helena Raussi-Tihulan työtilat ovat pienentyneet, mutta innostus tekstiiliperinteeseen on ennallaan.

Linnankadun puutalossa Niittyvilla oli yksi kaupungin turistinähtävyyksistä. Oli suosiota, mutta myös valtavasti työtä ja taloudellisia haasteita.

– Nykyinen toiminta sopii hyvin tähän taloon ja on luonnollista jatkoa yhteistyölle Wetterhoffin kanssa, Helena Raussi-Tihula hymyilee nostalgiaa huokuvassa kammarissaan pitsien ja kirjailujen keskellä. Myymälä on avoinna kolmena päivänä viikossa.

Hän toivoo sydämestään, että työlle löytyisi jatkaja.

– Tekstiilit pitää nostaa muiden vanhojen arvotavaroiden rinnalle. Joku maitokannu, jota on tehty tuhansia kappaleita, noteerataan arvokkaammaksi kuin käsin kirjottu pöytäliina, jollaisia on vain yksi ainoa, Raussi-Tihula ihmettelee.

Fredrika Wetterhoff-säätiö, Aiviga ja Niittyvilla perustivat vajaa kolme vuotta sitten Tekstiiliklinikan. Klinikka on mukana esimerkiksi messuilla ja järjestää tilauksesta luento- ja seminaaritapahtumia sekä antaa neuvoja tekstiilien huollosta ja säilyttämisestä. Tapahtumien yhteydessä voidaan myös arvioida osallistujien tuomia tekstiilejä. (HäSa)

Joku maitokannu, jota on tehty tuhansia kappaleita, noteerataan arvokkaammaksi kuin käsin kirjottu pöytäliina, jollaisia on vain yksi ainoa.

Helena Raussi-Tihula, tekstiilialan yrittäjä