Uutiset

Frida Ehrnsten selvittää vanhojen rahalöytöjen salat

– Hämeen linnan löytöaineisto on kiinnostava ja monipuolinen, sillä se kertoo rahan käytöstä koko linnan historian ajalta. Hämeen linnasta on löydetty 462 rahaa, joista noin puolet on keskiaikaisia, FM, arkeologi Frida Ehrnsten kertoo.
 
Vanhimmat Hämeen linnasta löydetyt rahat ovat Ehrnstenin mukaan 1300-luvulta. Ne on löydetty toisen kerroksen juhlasalin ja käytävän lattian alta ja lattiatäytteestä.
 
– Olisi mielenkiintoista vertailla rahalöytöjä ja muuta arkeologista aineistoa, kun tutkitaan linnan ajoitusta, Ehrnsten pohtii.
 
Ehrnsten työskentelee Suomen kansallismuseon rahakammiossa ja valmistelee väitöskirjaa Suomen keskiaikaisista rahalöydöistä ja rahan käytöstä. Hän käsikirjoittaa parhaillaan myös Hämeen linnassa elokuussa 2014 avattavaa rahanäyttelyä.
 
Oravannahoista  setelirahoihin
Metallirahat ilmestyivät Itämeren alueelle ensimmäisellä vuosisadalla. Rahan tuonti oli suurimmillaan viikinkiajalla. Kaupassa käytettiin hopeaa ja maksaminen tapahtui painon mukaan.
 
Viikinkiaikaisia rahoja on löytynyt erityisesti Ahvenanmaalta ja Hämeestä vilkkaiden kauppareittien varrelta. Rahan käyttö yleistyi keskiajalla, jolloin alkoi kirkon ja kruunun verotus.
 
– Keskiajan rahajärjestelmässä käytettiin markkaa laskentayksikkönä. Markka jakaantui kahdeksaan äyriin, 24 aurtuaan ja 192 penninkiin. Vuonna 1534 käyttöön tulivat taalerit, Ehrnsten luettelee. Keskiajalla ja 1500-luvulla rahat lyötiin pääasiassa hopeasta.
 
– Huonoina taloudellisina aikoina käytössä oli brakteaatteja, vain toiselta puolelta lyötyjä rahoja, Ehrnsten tietää.
 
Harvinaisin Hämeen linnasta löydetty raha on Eerik Pommerilaisen hallintokaudella 1400-luvun alussa Turussa lyöty kuuden penningin arvoinen abo.
 
– Alkuperäinen abo on kansallismuseon rahakammiossa. Hämeen linnassa on esillä kopio, Ehrnsten kertoo.
 
Ruotsi oli 1600-luvulla maailman suurin kuparin tuottaja, joten 1600-luvulla lyötiin kuparirahoja.
 
1600-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin käytettiin myös suurikokoisia kupariplootuja. 1600-luvulla otettiin käyttöön myös setelit, sillä kolikot ja plootut painoivat ja veivät tilaa. Euroopan ensimmäiset setelit laskettiin liikkeelle Tukholmassa vuonna 1661, 1700-luvun seteli-inflaatio tosin heikensi paperirahan suosiota. Metallirahaa kätkettiin maahan, kuten muutenkin levottomina aikoina.
 
Ilmoita  löydöstä
Ehrnsten neuvoo ilmoittamaan vanhoista rahalöydöistä viranomaisille, muinaistieteelliselle toimikunnalle tai Suomen kansallismuseon rahakammioon.
 
– Löydöistä kerätään tiedot Museoviraston arkistoon. Joskus kansallismuseo lunastaa rahalöytöjä. Tällöin löytäjälle maksetaan huutokauppa-arvon mukaan. Myös paikkalaismuseot saattavat joissakin tapauksissa lunastaa rahalöytöjä. Jollei löytöä lunasteta, se palautetaan löytäjälle, joka saa pitää löytämänsä rahat. On kuitenkin tärkeää dokumentoida tiedot löydöistä tutkimuskäyttöön. Ja yli sata vuotta vanhoja esineitähän koskee muinaismuistolaki, jonka mukaan niitä ei saa viedä maasta, Ehrnsten neuvoo.
 
Frida Ehrnsten luennoi Hämeen linnan rahalöydöistä keskiviikkona 20.11. kello 18.30 Hämeen linnan luentosalissa. Luentotilaisuuden järjestää Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Asiasanat