fbpx
Uutiset

Gagarin teki historiaa tasan 60 vuotta sitten – Nyt avaruutta valloittavat yksityiset yritykset ja Kiina

Aiemmin ainutkertaisista asioista on tullut lähestulkoon arkipäivää, sanoo Aalto-yliopiston professori.
Juri Gagarinin Vostok 1 -avaruusraketti laukaistiin tasan 60 vuotta sitten, 12. huhtikuuta 1961. Kuva: -
Juri Gagarinin Vostok 1 -avaruusraketti laukaistiin tasan 60 vuotta sitten, 12. huhtikuuta 1961. Kuva: -

Kuusikymmentä vuotta sitten ihmiset ympäri maailmaa lukivat hämmästyneinä uutisia Juri Gagarinista. Neuvostoliittolainen kosmonautti oli tehnyt historiaa käymällä ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa.

Vostok 1 -lento kiersi maapallon kertaalleen 12. huhtikuuta 1961. Gagarinista, 27, tuli maailmankuulu, ja hän kiersi kertomassa avaruuslennostaan useissa maissa.

Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio sanoo, ettei Gagarinin lennon merkitystä voi väheksyä. Se oli jatkoa Sputnik-satelliitille, jonka Neuvostoliitto oli laukaissut maan kiertoradalle 1957.

–  Jo Sputnik herätti suurta kansainvälistä kiinnostusta ja hämmennystäkin. Mutta nyt tietenkin ihmisen meno avaruuteen toi avaruuslentoihin uutta inhimillistä näkökulmaa. Jokainen saattoi itse kuvitella mielessään, miltä tuntuisi olla avaruudessa, Kallio sanoo STT:lle.

–  Vielä kun Juri Gagarin oli hymyilevä ja iloisen näköinen ihminen, niin lento loi avaruustoiminnasta pehmeämpää kuvaa.

Kiina tullut uudeksi peluriksi

Gagarinin saavutus oli kylmän sodan avaruuskilvassa Neuvostoliitolle suuri propagandavoitto ja kova isku Yhdysvalloille.

Se oli kuitenkin myös Neuvostoliiton avaruusohjelman aallonharja. Ehkäpä tärkeimmän virstanpylvään saavutti Yhdysvallat, joka vei ihmisen Kuun pinnalle vuonna 1969.

Tämän jälkeen kilpajuoksu avaruuteen rauhoittui. Nyt avaruudessa kuitenkin tapahtuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia satelliitteja ja luotaimia laukaistaan kovalla tahdilla.

Suurvaltakilpailukin on taas nostamassa päätään, kun Kiina on tullut mukaan suureksi peluriksi avaruuteen. Kiinalaisluotaimet ovat tehneet onnistuneita laskeutumisia Kuun pinnalle, ja pian Kiina yrittää laskeutumista Marsiin.

Avaruus on nyt liiketoimintaa

Yksi merkittävä viime vuosina tapahtunut muutos aiempaan on se, että nyt avaruudessa operoivat suurvaltojen lisäksi myös yksityiset yritykset.

– Yksityiset yritykset rakentavat kantoraketteja. He myös omistavat ja operoivat niitä. Sitten (Yhdysvaltain avaruushallinto) Nasa ostaa heiltä kuljetuksia vähän niin kuin taksipalvelun, Kallio kuvailee.

Aiemmin ainutkertaisina pidetyistä asioista on tullut lähestulkoon arkipäivää, kun yritykset tekevät avaruudessa liiketoimintaa.

Nyt esimerkiksi osien uudelleenkäytettävyyteen kiinnitetään aivan eri tavalla huomiota, jotta kustannukset saadaan pidettyä kurissa.

Suomessakin on avaruusalan yrityksiä, jotka rakentavat muun muassa satelliitteja. Myös Aalto-yliopisto on laukaissut kiertoradalle kolme omaa piensatelliittiaan.

– Suomen avaruustoiminnassa puuttuu vielä oma astronautti, Kallio huomauttaa ja muistuttaa, että suomalaisillekin avoin Euroopan avaruusjärjestön astronauttihaku on edelleen käynnissä.

Ensin kuuasema, sitten Marsiin

Myös avaruusturismi on tullut mahdolliseksi, ja jotkut ovat jo päässeet käymään lyhyillä avaruuslennoilla. Lähivuosina voidaan nähdä ensimmäinen maksettu matka Kuun ympäri.

– Kuka tahansa voi päästä avaruuteen, jos on tarpeeksi varallisuutta, Kallio toteaa.

Seuraava koko ihmiskunnan huomion keräävä avaruustutkimuksen virstanpylväs on pysyvän kuuaseman perustaminen, mihin Nasan Artemis-ohjelma tähtää jo 2020-luvulla. Aluksi Nasa aikoo viedä ihmisen takaisin Kuun pinnalle vuosikymmenien tauon jälkeen vuonna 2024.

Sen jälkeen suuri tavoite olisi miehitetty lento Marsiin, jonka toteutumiseen menee kuitenkin vielä vuosia. Sitä pohjustetaan parhaillaan miehittämättömillä lennoilla. STT

Menot