Uutiset Hämeenlinna

Gallup-kärjen puolueet eivät haasta presidentti Niinistön ulkopoliittista linjaa – SDP ja vihreät laatisivat Kiina-strategian

STT:n kyselyyn vastanneet puolueet ovat melko lähellä toisiaan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kannoissaan.

Vaalien suurimpia äänisaaliita kärkkyvät puolueet eivät kaavaile merkittäviä muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. STT:n kyselyn perusteella ne vaikuttavat kannattavan jatkuvuutta nykyiselle linjalle, eivätkä ryhdy haastamaan presidentti Sauli Niinistön hahmottelemia pilareja Suomen turvallisuudesta.

Kyselyyn vastanneista puolueista kaikki muut paitsi perussuomalaiset suhtautuvat innostuneesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen.

Keskustelu EU:n yhteisestä puolustuksesta on nytkähtänyt liikkeelle, kun muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Suomi ovat sen puolesta puhuneet. Tiivistämistä mutkistavat eri näkemykset yhteistyön tavoitteista, sillä Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen (42.7) tulkinnasta ei ole täyttä yksiselitteisyyttä ja EU:n jäsenmaista 22 on myös puolustusliitto Naton jäseniä.

Jälkimmäisen syyn vuoksi perussuomalaiset katsoo, ettei yhteistyön varaan voi laskea kovin paljoa.

–  Suurin osa EU:n jäsenistä on myös Naton jäseniä, eikä niillä ole intressiä luoda päällekkäisiä rakenteita, perussuomalaiset vastaa.

Vihreät sen sijaan olisi erittäin aktiivinen yhteistyön kehittämisessä, ja puolue pitää tärkeänä, että eurooppalaisessa yhteistyössä pidettäisiin mukana myös Britannia.
–  Yhteistyöllä voidaan saada myös kustannustehokkaita skaalaetuja esimerkiksi materiaalihankinnoissa, vihreät huomauttaa.

 

STT lähetti viime viikon perjantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kysymyksiä SDP:lle, kokoomukselle, perussuomalaisille, keskustalle ja vihreille, koska ne ovat olleet viimeaikaisten kannatusmittausten kärkipaikoilla.

Puolueet vastasivat kyselyyn sähköpostitse ja jutussa käytetyt sitaatit ovat suoria lainauksia vastauksista.

Puolustusyhteistyön kannalta Suomelle tärkeimmiksi kumppaneiksi puolueet nostavat erityisesti Ruotsin, Pohjoismaat ja EU:n. Kukaan ei ehdota täysin uusia suuntia yhteistyölle, mutta SDP muistuttaa, että myös YK:n, EU:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on osa vakauttavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

 

  1. Millaista puolustusyhteistyötä Suomen tulee tehdä seuraavan neljän vuoden aikana? Mitkä ovat Suomelle tärkeimpiä kumppaneita?
  2. Kuinka aktiivinen Suomen tulee olla eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämisessä?
  3. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa todettiin, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Millaista Nato-kirjausta puolueenne ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan?
  4. Tuoreessa Voiman Venäjä -raportissa todettiin, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Miten Suomi pystyy estämään sen, että näin ei käy? Miten estetään se, että Venäjä ei pääse sanelemaan Suomen valintoja?
  5. Kiinan maailmanlaajuinen vaikutusvalta kasvaa edelleen, vaikka samaan aikaan maan ihmisoikeustilanne on kurjistunut. Kiina on vaatinut esimerkiksi EU:ta pidättäytymään puuttumasta maan sisäisiin asioihin. Miten Suomen tulisi suhtautua Kiinan vaikutusvallan kasvuun? Tarvitseeko Suomi erillistä Kiina-strategiaa?

 

Nato-kirjaukseen ei täyskäännöstä

Edellisessä hallitusohjelmassa Suomi määriteltiin sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. STT kysyi puolueilta, millainen Nato-kirjauksen tulisi olla seuraavassa hallitusohjelmassa.

Kokoomus ja vihreät sanovat suoraan haluavansa pitää mukana maininnan mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Myös perussuomalaiset arvioi, että nykyisellä järjestelyllä jatketaan.

Keskusta ei suoraan ota kantaa jäsenyyden hakemiseen, mutta muotoilee, että Suomen tulisi säilyttää kansallinen liikkumatila turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.

SDP hahmottelee vastauksessaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääräksi sitä, että sillä ehkäistään Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

–  Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä ja osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa, SDP kaavailee.

 

Yhtenäisyydellä vaikuttamisyrityksiä vastaan

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Niinistö on toiminut tehtävässään aktiivisesti ja keskustellut säännöllisesti merkittävien valtionjohtajien kanssa. Tiistaina hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin arktisen foorumin yhteydessä Pietarissa.

Venäjä-suhteet on yksi neljästä pilarista, joiden varaan Niinistö on hahmotellut Suomen turvallisuuden rakentuvan. Muut pilarit ovat kansallinen puolustus, läntinen integraatio sekä kansainvälinen järjestelmä.

Maaliskuussa julkaistussa Voiman Venäjä -raportissa todettiin, että Suomen yhä tiiviimpi asema osana läntisiä puolustusjärjestelyjä voi johtaa Venäjän lisääntyvään kritiikkiin ja painostustoimiin. Puolustus-, ulko- ja sisäministeriöiden teettämän raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Kyselyyn vastanneet puolueet katsovat melko yksimielisesti, että tehokkain turva vaikuttamisyrityksiä vastaan on vahva ja yhtenäinen yhteiskunta.

–  Turvallisuusviranomaisten ja koko suomalaisen yhteiskunnan on tehtävä läheisempää yhteistyötä. Meidän on kehitettävä taitojamme tilannekuvan hahmottamisessa, kokoomus sanoo.

Kokoomus ja vihreät mainitsevat suomalaisten hyvän medialukutaidon vaikeuttavan vaikuttamisyritysten onnistumista.

Perussuomalaisten mukaan on keskeistä, että Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, jotta ulkopuoliset tahot eivät pysty sanelemaan Suomen valintoja. Perussuomalaiset pitää täysin odotettavana sitä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään keskusteluun.

SDP taas korostaa, että Suomi päättää itse ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjastaan, eikä ole altis mistään suunnasta mahdollisesti tulevalla vaikuttamiselle.

–  Suomi ei salli alueettaan käytettävän hyökkäykseen mitään valtiota vastaan Itämeren alueella. Venäjällä tiedetään, että Suomi tekee sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka vakauttaa tilannetta Itämeren alueen piirissä, eikä uhkaa Venäjän turvallisuutta, SDP vastaa.

 

SDP ja vihreät laatisivat Kiina-strategian

Globaalilla tasolla Kiinan vaikutusvalta on kasvanut. Samalla on nähty niin kauppasuhteiden kiristymistä kuin Kiinan ihmisoikeustilanteen kurjistumista.

Voimistunut Kiina vaikuttaa sietävän yhä vähemmän arvostelua. Vuoden alussa Kiina muun muassa linjasi, ettei EU:n tulisi puuttua maan sisäisiin asioihin. Suhdetta EU:hun pidetään silti edelleen tärkeänä Kiinassa.
Kiinan toimiin reagoiminen on herättänyt keskustelua ja esimerkiksi helmikuussa Ruotsi ilmoitti valmistelevansa uutta Kiina-strategiaa. STT kysyi puolueilta, pitäisikö Suomenkin tehdä samoin.

Ainoastaan SDP ja vihreät kannattavat ajatusta omasta strategiasta. Muut vetosivat joko yhteistyöhön EU:n kanssa tai vanhalla linjalla pysymiseen.

–  Suomen ulkopolitiikan suhteessa Kiinaan on noudatettava pitkää ja samaa linjaamme, jota noudatamme kaikessa kansainvälisessä politiikassa korostaen monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä ja demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion arvopohjaa, keskusta sanoo. STT