Uutiset

Gallupit eivät ole viihdettä

Kolmen suuren puolueen puheenjohtajat ovat leimanneet puolueiden kannatusta mittaavat gallupit viihteeksi.

Viimeksi näin totesi pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.), kun MTV3:n teettämä mielipidemittaus näytti perussuomalaisten kuroneen eron kolmeen suuren eli kokoomukseen, keskustaan ja demareihin alle kolmeen prosenttiin. SDP:n kanssa perussuomalaiset ovat jo lähes tasoissa.

Mielipidemittausten vähättelyllä Kiviniemi pyrki estämään paniikkia omissa joukoissa. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sentään tunnusti, joskin hymähdellen, että nyt pääministerikisassa on neljä ehdokasta.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on taas vedonnut siihen, että epävarmuus äänestäjien keskuudessa on suurta, eivätkä gallupit välttämättä kerro paljon itse vaalien tuloksesta.

Totuus on kuitenkin se, että gallupien tulokset kertovat varsin hyvin siitä, miten vaaleissa käy. Ei ehkä prosentin tarkkuudella, mutta suunta niistä näkyy selvästi: kolme suurta menettävät ja perussuomalaiset vetää suuren äänipotin ja kiilaa selvästi ohi vihreiden ja vasemmistoliiton.

Toki vaaleihin on aikaa ja viimeisten viikkojen tentit vaikuttavat kannatukseen. Jos Timo Soini ei mokaa itseään eikä mitään yllättävää satu, suomalaisen poliittisen elämän mannerlaatat liikkuvat uuteen asentoon.

Mielipidemittausten tuloksia tarkemmin tutkimalla paljastuu sekin, että perussuomalaisten kannattajat ovat entistä varmempia kannoistaan ja aikovat käydä uurnilla.

Gallupeilla on myös ohjaava vaikutus: menestyjän kelkkaan halutaan hypätä ja menestymättömän kelkasta halutaan pois.

Monet poliitikot ovat jopa sitä mieltä, että gallupien julkaiseminen pitäisi vaalien alla lopettaa niiden liiallisen ohjaavuuden takia. Vapaassa demokraattisessa maassa tuollaiset mielipiteet voivat korkeintaan muuttua suosituksiksi.

Perussuomalaiset on jo gallup-suosiollaan hämmentänyt merkittävästi suomalaista poliittista ilmastoa ja saanut vanhat puolueet pohtimaan, mitä ne ovat unohtaneet.

Pitäisi kuitenkin muistaa, että poliittinen suosio vasta antaa sitä valtaa, jolla voi vaikuttaa ja vakuuttaa äänestäjät. Hetken huuman hankkiminen on eri asia kuin poliittisen suosion vakiinnuttaminen.

Kun tietää Suomen edessä olevat taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja vastaavasti perussuomalaisiin ladatut valtavat odotukset, ei tarvita suurtakaan asiantuntijaa veikkaamaan, että seuraavan neljän vuoden aikana pettyneitä on paljon.

Suunpieksentä ei enää riitä, kun pitäisi kuroa julkisen talouden kestävyysvaje kiinni ja turvata euroalueen ja sitä kautta Suomen talouden vakaus.

Markan perään huutelu voi vähentää poliittisia ilmavaivoja.

Vastuun kannon kanssa sillä kuitenkin on yhtä vähän tekemistä kuin Soinin puheilla tähänkin asti.