Uutiset

Gallupit eivät ratkaise vaaleja

Kun kaikki tuutit ovat täynnä presidenttiehdokkaita, saattavat valistuneet kansalaiset kyllästyä.

Viikon kuluttua järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Tiistaihin jatkuva ennakkoäänestys on sujunut vilkkaasti, kuten odottaa sopi.

Vaalit ovat arkipäiväistyneet, moni haluaa hoitaa velvollisuutensa hyvissä ajoin. Kehityssuuntaa suosii se, että ennakkoäänestyspaikkoja on aikaisempaa huomattavasti enemmän.

Valistuneen arvauksen mukaan valtakunnan päälehti julkaisee vaalien ”viimeisen” mielipidemittauksen alkavan viikon puolivälissä. On kuitenkin visusti varottava pitämästä mittaustulosta millään muotoa ”ratkaisevana”.

Gallupeja ei ole Suomessa ennen vaaleja rajoitettu, eikä asiasta näiden vaalien alla ole käyty edes vakavaa keskustelua.

Rajoittamattomat mielipidemittaukset ja niiden julkaisu kuuluvat vapaaseen tiedonvälitykseen. On kuitenkin syytä kysyä, mitä hävittäisiin, jos äänestäjille annettaisiin viikko tai kaksi rauhallista aikaa tehdä aidosti itse valintansa ilman prosenttiohjailua.

Gallupeissa ei vaaleja ratkaista, mutta sellainen mielikuva saattaa valitettavasti jo olla melkoisen lähellä.

Jos jonkinlaiset arvausleikit ovat saaneet enemmän julkisuutta kuin missään aikaisemmissa vaaleissa. Ketä moinen mössö jaksaa kiinnostaa? Kun kaikki tuutit ovat täynnä presidenttiehdokkaita, saattavat valistuneet kansalaiset kyllästyä.

Tälläkään kertaa ei liene vakavaa huolta äänestysvilkkaudesta. Äänestysprosentti saattaa kohota jopa komeasti yli 80:n, mutta kertooko se pelkästään demokratian toimivuudesta?

Suora ja selväpiirteinen henkilövaali kiinnostaa kansaa. Asetelman kääntöpuolena on jo ilman hömppägallupejakin vaalien viihteellistyminen.

Kun ehdokkaat, sinänsä aivan oikein, viedään turuille ja toreille, kansan lähelle, vaaleihin tulee yhä enemmän kauneuskilpailun elementtejä: kuka osaa esiintyä ja uskotella olevansa paras mies tai nainen presidentiksi.

Mikä on mielipidemittausten vaikutus vaalien lopputulokseen? Ei pidä uskoa tai uskotella, että sitä ei olisi. Mittaukset vievät tilaa ehdokkaiden avauksilta ja mielipiteiltä.

Eikö jännitys latistu, jos yksi ehdokkaista otsikoidaan gallup-uutisessa ”varmaksi” voittajaksi vain paria päivää ennen vaalien ensimmäistä kierrosta?

Tarja Halosta kannatti Turun Sanomien teettämässä ja mittauksessa peräti 56,2 prosenttia ehdokkaansa paljastaneista. Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen oli mittauksen mukaan kasvanut merkittävästi.

Mielipidekyselyihin erikoistunut professori Pertti Suhonen kiiruhti kyseenalaistamaan mittaustuloksista tehtävät johtopäätökset. Oleellista olisi verrata ehdokkaiden kannatuksen suuntaa, mutta useimmiten siihen ei edes pyritä.

Muiden ehdokkaiden kannattajat saattavat saada Halosen gallupsuosiosta uutta intoa lähteä joukolla uurnille. Niinistön ja Vanhasen mahdollisuudet lepäävät sen varassa, että vaalit menevät toiselle kierrokselle ja ei-vasemmistolainen Suomi yhdistää voimansa.