fbpx
Uutiset

Geenilöydön avulla isompia kaloja

Suomalais-norjalaisen tutkijaryhmän mukaan voi olla mahdollista vaikuttaa tulevaisuudessa kalojen kokoon. Se vaatii kuitenkin suotuisan ympäristön, ja ympäristön vaikutusten arviointi on monimutkaista.

Tutkijat löysivät lohista geenin, joka vaikuttaa voimakkaasti sukukypsyysikään ja sitä myötä myös lohien kokoon.

– Mitä nopeammin lohet tulevat sukukypsiksi, sitä pienempiä ne ovat. Siksi sukukypsyysikä vaikuttaa lohikannan kokoon, selittää akatemiaprofessori Craig Primmer Turun yliopistosta.

Primmerin mukaan tutkimustulosta voi soveltaa vaikkapa tilanteessa, jossa lohikanta on heikentynyt.

– Jos isot lohet ovat hävinneet, tämä geeni antaa mahdollisuuden istuttaa uudestaan ison kalan geenin sisältäviä yksilöitä.

TURUN YLIOPISTON, Luonnonvarakeskuksen ja usein norjalaisten tutkimuslaitosten yhteisenä ponnistuksena löytyi myös uusi perinnöllisen määräytymisen mekanismi.

Koiraat ja naaraat jakavat saman perimän ja ovat siihen sidottuja, vaikka luonnonvalinta vaikuttaisi eri suuntiin sukupuolten kesken. Luonnonvalinta voi vaikuttaa esimerkiksi aggressiivisuuteen, joka voi olla tarpeellinen piirre koiraalle, mutta epäsuotuisa naaraalle.

Ristiriita on ratkaistavissa, jos sama geeni säätelee sukukypsyysikää eri sukupuolten kannalta optimaalisesti, eli keskenään eri tavalla. Tällaista sukupuolten kesken erilaista yhden geenin säätelyä ei ole aiemmin havaittu luonnossa. Tutkijat löysivät tämän ilmiön nyt lohesta.

KIINNOSTAVAA ON myös, että sama lohen koon määräävä geeni säätelee ihmisen murrosiän alkamista. Yksittäisen geenin vaikutus ihmisen sukukypsyysikään on kuitenkin häviävän pieni.

Nyt saatu tutkimustulos voi edistää tutkimusta, joka liittyy ihmisen murrosiän ajankohdan määräytymiseen ja myöhäisen tai aikaisen murrosiän terveysvaikutuksiin. Jatkotutkimusta ihmisen sukukypsyydestä tehdään paraikaa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingissä.

Asiasanat

Menot