Uutiset

Georgian kapinallistasavalta Abhasia sinnittelee näennäisesti itsenäisenä – Venäjä määrää käytännössä kaikesta

Abhasia juhli eilen sunnuntaina kymmenettä vuottaan itsenäisenä. Itsenäisyyden on tunnustanut kuusi valtiota, virallisesti alue kuuluu Georgiaan.
Abhasialaissotilaat pystyttävät vaalikoppeja joulukuun 2009 presidentinvaalien alla. Reilua vuotta aiemmin sama armeija oli venäläisten tuella ajanut Georgian joukot pois alueelta.

Täällä ei ole korjattu mitään vuosikausiin, on yksi ensimmäisiä mieleen hiipiviä ajatuksia pian Kaukasiassa sijaitsevan Abhasian rajan ylityksen jälkeen. Abhasia rajautuu maantieteellisesti Venäjään ja Mustaanmereen. 

Rakennusten rauniot, romahtanut, rehevän kasvillisuuden monin paikoin valtaama infrastruktuuri sekä kesken jääneet eri kokoiset rakennusprojektit ovat tyypillisiä maaseudun lisäksi myös Abhasian pääkaupungille Suhumille. Joka paikka tuntuu olevan vähän rempallaan. Tunnelmaltaan Georgiaan virallisesti kuuluva takapajuinen Abhasia muistuttaa Kuubaa, kesäaikaan myös kuumankostean ilmastonsa puolesta.

Abhasia juhli sunnuntaina Venäjän tunnustaman itsenäisyytensä kymmenvuotispäivää. Abhasia pitää elokuun 26. päivää itsenäisyytensä kansainvälisen tunnustamisen päivänä eli käytännössä itsenäisyyspäivänä. Venäjän lisäksi ainoastaan Nicaragua, Venezuela, Nauru, Vanuatu sekä toukokuusta lähtien myös Syyria ovat tunnustaneet Abhasian itsenäiseksi. 

Venäjä tunnusti Abhasian lisäksi myös Georgian toisen kapinallistasavallan Etelä-Ossetian itsenäisyyden elokuun 8. päivänä 2008 alkaneen Venäjän ja Georgian välisen viisi päivää kestäneen sodan jälkimainingeissa. Abhasia oli sodassa Venäjän ja Etelä-Ossetian riveissä.

Laimeat juhlat

Helteisessä pääkaupunki Suhumissa juhlallisuudet jäivät sunnuntaina laimeiksi. Kaupunkilaiset tuntuivat olevan huonosti kartalla juhlapäivän ohjelmatarjonnasta. Venäjän mediassa ajankohta oli sen sijaan huomioitu. Venäjän media myös kertoi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi perjantaina Moskovassa sekä Abhasian että Etelä-Ossetian presidentit. Abhasiassa näkyvät venäläiset tv-kanavat ja Venäjän vaikutusvalta tuntuu monessa muussakin asiassa.

Suuri osa kapinallistasavallan budjetista on peräisin Venäjältä. Kaikesta huomaa, että rahaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi, tai jos onkin, sitä ei käytetä yhteiseen hyvään. Korruptio on Abhasiassa merkittävä ongelma. Tavalliset kansalaiset eivät hyödy alueen alennustilasta toisin kuin nationalistipoliitikot. 

Asiat hoituvat joka paikassa abhasian lisäksi myös venäjäksi ja maksuvälineenä käytetään Venäjän ruplia. Moni paikallinen on ottanut jo olemassa olevan passin lisäksi myös Venäjän tarjoaman kansalaisuuden. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä Venäjä ei virallisesti hyväksy kaksoiskansalaisuutta.

Pitkäaikaisia erimielisyyksiä

Alueen räjähdysherkän tilanteen juuret ulottuvat kauas historiaan. Abhasia ja Etelä-Ossetia jäivät Georgian yhteyteen Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa. Itsenäinen Georgia halusi lisätä valtiollista yhtenäisyyttään samaan aikaan kun abhasialaiset ja osseetit pyrkivät saamaan lisää päätäntävaltaa omiin asioihinsa. Georgia tiukensi otettaan alueista, ja tilanne kärjistyi tammikuusta 1991 eteenpäin aseellisiksi konflikteiksi. Alueille neuvoteltiin seuraavina vuosina hauras rauha. Separatistijohtajat julistivat Abhasian ja Etelä-Ossetian myöhemmin itsenäisiksi. Venäjän virallinen politiikka suosi tuossa vaiheessa vielä neuvostoaikojen rajoja, eikä se tunnustanut heti alueiden itsenäisyyttä.

Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa on nähty 1990-luvulta asti venäläisiä erilaisissa niin kutsutuissa virallisissa rooleissa, aluksi rauhanturvaajina. Venäjä on vähitellen vahvistanut läsnäoloaan alueilla ja heikentänyt Georgian mahdollisuuksia saada alueet takaisin hallintaansa. Georgialla ei ole enää käytännössä määräämisvaltaa alueilla. Georgiassa on yhä sotien jäljiltä yli 200 000 maan sisäistä pakolaista.

Sodasta jäätyneeseen konfliktiin

Venäjän ja Georgian suhteet kiristyivät 2000-luvun alussa Georgian länsimaistuttua myös poliittisesti.

Kosovon itsenäistyminen ja Georgian Nato-jäsenyysneuvottelut kuumensivat tilannetta entisestään. 

Välikohtaukset Georgian ja Etelä-Ossetian asevoimien välillä veivät tilannetta kohti sotaa elokuussa 2008.

Georgia hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin saadakseen kapinamaakunnan kuriin.

Huonosti suunniteltu ja toteutettu hyökkäys kylvi tuhoa ja siviilejä kuoli.

Venäläisjoukot saapuivat Etelä-Ossetiaan jo seuraavana päivänä ja pakottivat georgialaiset vetäytymään.

Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat esimerkkejä Venäjän lähialueillaan ylläpitämistä jäätyneistä konflikteista. 

Jäätyneille konflikteille on yhteistä se, että niille ei ole näkyvissä rakentavia ratkaisuja.