fbpx
Uutiset Glasgow/Helsinki

Glasgow'n ilmastokokouksen päätöspäivänä väännettiin vielä keskeisistä asioista

Neuvottelujen ennakoitiin jatkuvan perjantain ja lauantain väliseen yöhön saakka.
Glasgow'n ilmastokokouksen neuvottelut venyivät. Perjantaina julkaistiin ilmastokokouksen uusi loppulauselmaluonnos. Siinä valtioita kehotetaan rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Kuva: Ben Stansall
Glasgow'n ilmastokokouksen neuvottelut venyivät. Perjantaina julkaistiin ilmastokokouksen uusi loppulauselmaluonnos. Siinä valtioita kehotetaan rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Kuva: Ben Stansall / Lehtikuva, AFP

Glasgow’n ilmastokokouksen viimeisenä virallisena päivänä perjantaina neuvottelut monista Pariisin sääntökirjan viimeistelyn keskeisistä kysymyksistä olivat vielä vailla ratkaisua.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkimusprofessori Antto Vihma arvioi perjantaina neuvottelujen venyvän jopa perjantain ja lauantain väliseen yöhön. Viimeisissä neuvotteluissa oli esillä muun muassa kehittyville maille luvattu kansainvälinen ilmastorahoitus sekä se, millainen raportointijärjestelmä toimille luodaan.

Perjantaina julkaistiin ilmastokokouksen uusi loppulauselmaluonnos. Siinä valtioita kehotetaan rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Samalla maiden tulisi pikaisesti luopua sellaisista hiilivoimaloista, jotka eivät käytä teknologiaa päästöjensä osittaiseen hillitsemiseen.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan linjaus fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta olisi iso ja ennennäkemätön edistysaskel.

–  Tuolla on 500 fossiiliteollisuuden edustajaa delegaatioiden seassa huolehtimassa asioista, ja sitten saataisiin tuollainen päätöslauselma, Ollikainen kuvaili Glasgow’n kokouksen realiteetteja STT:lle perjantaina.

Ilmastopolitiikka ei voi onnistua ilman kahta suurta

Kiina ja Yhdysvallat julkistivat keskiviikkona yhteisen ilmastohankkeen.

Ollikaisen mukaan Kiinan politiikkaan voi sopia toisen supervallan rinnalla esiintyminen, vaikka ilmastotoimissa se onkin selkeästi takamatkalla.

–  Osa Kiinan alueestahan kohtaa ilmastonmuutoksen haitat pahasti, Ollikainen sanoo.

Yhteistyön taustalla on myös ilmastoneuvottelujen pitkä kaari. Tutkimusprofessori Vihman mukaan neuvottelemassa olivat nyt samat lähettiläät John Kerry ja Xie Zhenhua, jotka olivat merkittävässä roolissa Pariisin ilmastosopimuksen synnyttämisessä vuonna 2015.

Vihman mukaan näiden kahden suurvallan yhteistyö on keskeinen edellytys sille, että ilmastokotuksessa saataisiin aikaan tuloksia.

–  Voi asiat silti mennä mönkään, mutta ne menevät varmasti mönkään, jos Kiina kokee olevansa uhattu neuvotteluissa tai Yhdysvallat hylkää neuvottelut kokonaan, Vihma sanoo STT:lle.

Jatkossa ilmasto nousee kansainvälisen politiikan keskiöön aaltoina

Yhtenä ilmastokokouksen valopilkkuna Vihma pitää uusien maiden ulostuloja omien ilmastotavoitteidensa kanssa.

Näin ovat tehneet monet kehitysmaat, jotka eivät ole aikaisemmin tuoneet pitkän aikavälin tavoitteita.

–  Se kertoo siitä, että tietynlainen vuoroveden vaihtuminen on käynnissä.

Vuosikymmeniä Venäjää hallinnut presidentti Vladimir Putin ei ole paikalla ilmastokokouksessa, mutta Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Ollikainen näkee muutoksen myös Venäjän politiikassa.

–  Aikanaan Putin on kieltänyt ilmastonmuutoksen olemassaolon, sitten todennut, että Venäjä hyötyy (ilmastonmuutoksesta).

Nyt Putin on todennut, että ilmastonmuutos on ongelma ja Venäjä on tuonut pöytään oman hiilineutraaliustavoitteensa.

Sekä Ollikainen ja Vihma uskovat, että jatkossa ilmastonmuutos nousee kansainvälisessä politiikassa yhä keskeisemmäksi.

–  Välillä se vaipuu muiden kriisien ja konfliktien alle, ja välillä nousee entistä isompaan osaan, Vihma pohtii.

Menot