Uutiset

Glenn Miller -orkesteri tuleekin Tukholmasta

Hämeenlinnalainen konserttiyleisö on saattanut keskitalven pakkasissa hieraista silmiään Verkatehtaan konserttimainosten äärellä.

Maailmankuulu Glenn Miller -orkesteri sekä Venäjän armeijan kuoro, orkesteri ja baletti ovat näyttävästi mainostaneet esityksiään Verkatehtaan Vanaja-salissa.

Ensimmäinen ajatus oli, että onpa tyyli muuttunut ja kansainvälistynyt, kun Verkatehdas-osakeyhtiö siirsi konserttituotantonsa uudelle Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiölle.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Konsertit ovat kansainvälisen Eurospectacles-ohjelmatoimiston sekä orkestereiden omaa tuotantoa.

Turha myöskään luulla, että swingin kultakauden lippulaiva Glenn Miller Orchestra olisi kuollut orkesterinjohtajansa mukana 1940-luvulla. Vielä 70 vuotta orkesterin perustamisen jälkeen sen maine kiirii ympäri maailmaa.

Orkesterin nimeä valvoo ja lisensoi yhdysvaltalainen Glenn Miller Productions -yhtymä.

Samankaltainen ikiaikainen ilmiö on 1920-luvulla perustettu, folkloreohjelmaa esittävä Venäjän armeijan kuoro ja orkesteri. Maaliskuun 18. Hämeenlinnassa pidettävä konsertti myytiin loppuun miltei saman tien kun liput tulivat vuodenvaihteessa myyntiin.


Lisenssi avasi ?arkiston ovet

Aivan Amerikoista asti Glenn Miller-orkesteri ei Hämeenlinnaan lennähdä. The Glenn Miller Orchestra Scandinavia on kotoisin Tukholmasta. Se sai 2010 lisenssin Glenn Millerin nimen käyttöön Pohjoismaissa.

Orkesterin johtaja, pasunisti Jan Slottenäs oli jo 25 vuotta johtanut Ruotsissa Jan Slottenäs -orkesteria, joka tunnettiin erityisesti Glenn Millerin musiikin tulkitsijana.

Glenn Miller -orkesteriksi lisensoituminen toi Slottenäsin mielestä mukanaan muutakin kuin kuuluisan nimen.

-Saamme käyttää alkuperäisiä sovituksia. Voimme soittaa juuri niin kuin säveltäjä ja sovittaja ovat aikanaan tarkoittaneet, hän sanoo.

Aiemmin Jan Slottenäs oli itse nuotintanut orkesterinsa ohjelmistoa äänitteiltä. Transkriptioita tekemällä oppi hänen mielestään kyllä tuntemaan sovittajan ajatusmaailman, mutta aivan alkuperäiseen ei silti koskaan voinut päästä.

Mutta miksi musiikkia pitäisi soittaa juuri samalla tavalla kuin sitä on 70 vuotta sitten soitettu?

Jan Slottenäsin mielestä yleisö odottaa kuulevansa aivan tietyntyylisiä esityksiä. Nyt niitä voidaan tarjota.

Lisäksi Slottenäs painottaa, että Glenn Miller oli taitava säveltäjä ja sovittaja. Hän ja hänen bändinsä miehet tiesivät tarkalleen, mitä haluavat.

-Voi olla, että Millerkin olisi kehittänyt ja muuttanut tyyliään, jos olisi elänyt pitempään. Mutta kuka tietää, mihin suuntaan, Slottenäs kysyy.


Valtava ?sävelmävalikoima

Eikö ikinä kyllästytä soittaa samoja kappaleita samalla tavalla kuin vuosikymmeniä on tehty?

Jan Slottenäs vakuuttaa, ettei kyllästymisen vaaraa ole, koska materiaalia on paljon ja kappaleet ovat niin hyviä.

-Arkistossa on ainakin 1 500 alkuperäissovitusta, hän sanoo.

Soittajat saavat vaihtelua valitsemalla ohjelmistoon myös vähemmän kuultuja kappaleita. Lisäksi soolo-osissa on aina tilaa improvisaatiolle.

-Mutta totta kai joka konsertissa täytyy soittaa ainakin joku tutuista kappaleista kuten Moonlinght Serenade, In The Mood tai Pennsylvania 6-5 000, Slottenäs hymyilee.

Millerin musiikin lisäksi orkesteri esittää mm. omia sovituksiaan 1930-1940-lukujen swing-kappaleista. Huhtikuuksi orkesteri valmistelee Ruotsissa isoa konserttia suurten big bandien kunniaksi. Siihen on tulossa ohjelmistoa mm. Duke Ellingtonilta, Count Basielta ja muilta jazzin pioneereilta. (HäSa)

Päivän lehti

26.5.2020