Uutiset

”Globaalisti harmonisoitu yritysverotus on utopistinen” – Eva julkaisi raportin yritysverotuksesta

Kenelle verot kuuluvat -raportissa suositellaan pitämään kiinni nykyisestä verojärjestelmästä.
Evan raportin mukaan pelkästään EU-alueella harmonisoitu yritysverotus tarkoittaisi sitä, että verotulot jaettaisiin EU:n jäsenvaltioiden kesken. Kuva: PEKKA AHO
Evan raportin mukaan pelkästään EU-alueella harmonisoitu yritysverotus tarkoittaisi sitä, että verotulot jaettaisiin EU:n jäsenvaltioiden kesken. Kuva: PEKKA AHO

Eduskuntavaalit ja hallituksen muodostaminen ovat saaneet eri tahot kertomaan omia näkemyksiään verotuksesta. Pari viikkoa sitten Sitra julkisti muistion, jossa tarkasteltiin, miten verotuksen avulla voidaan vähentää ympäristöhaittoja sekä vahvistaa työllisyyttä ja taloutta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva keskittyi maanantaina julkaistussa raportissaan yritysverotukseen.

Kenelle verot kuuluvat -raportissa suositellaan pitämään kiinni nykyisestä verojärjestelmästä. Raportin mukaan kansainvälinen yritysverotus ei ole niin rikki kuin on annettu ymmärtää.

Raportissa käydään läpi kansainvälisen yritysverojärjestelmän kehityssuuntia ja kerrotaan, miten Suomen kannattaisi asemoida itsensä verokisassa.

Harmonisoitu verotus on utopiaa

Raportin ovat kirjoittaneet asiantuntijaorganisaatio Deloitten johtaja Virpi Pasanen ja veroasiantuntija Ella Lammi. Heidän mukaansa Suomella on hyvä mahdollisuudet menestyä kisassa, jos Suomi pystyy välttämään pahimmat karikot.

– Korkean lisäarvon työn pitää jatkossakin olla kannattavaa Suomessa.

Pasanen toteaa, että yritysten näkökulmasta kansainvälisesti harmonisoitu yritysverotus voisi olla toivottava tavoite.

– Mutta globaalisti harmonisoitu yritysverotus on niin utopistinen, etten näe minkäänlaista realismia, että se toteutuisi, Pasanen sanoo.

Pelkästään EU-alueella harmonisoitu yritysverotus tarkoittaisi sitä, että verotulot jaettaisiin EU:n jäsenvaltioiden kesken. Yritysten kannalta yhteinen yritysverotus voisi johtaa ihanteelliseen tilanteeseen, jossa verotus olisi kaikkialla samanlaista riippumatta siitä, missä maassa yritys sijaitsee ja harjoittaa liiketoimintaa.

Verotus olisi yksinkertaista, ennustettavaa ja läpinäkyvää. Pasasen mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Suomi voisi menettää verotuloja

Yhtenäistetyssä verotuksessa Suomi voisi menettää yritysten pääkonttoreiden lisäksi verotuloja ja mahdollisuuden kilpailla yhteisöverotuksella.

– Korkean ansiotuloverotuksen aiheuttama kilpailukykyhaitta korostuisi.

Raportin mukaan verotuksen harmonisoinnin tavoitteena on estää aggressiivista verosuunnittelua, kuten verojen kiertämistä. Pasasen mukaan sitä estävää sääntelyä on jo merkittävästi lisätty. Hän sanoo, ettei aggressiivinen verosuunnittelu edes ole yritysten kannalta kiinnostavaa.

– Sen hyödyt ovat pieniä, mutta maineriskit liian suuria.

Pasasen mukaan tilanne on täysin erilainen kuin 2010-luvun alussa, jolloin alettiin tehdä toimia aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi.

Verosopimus yli 80 maan kanssa

Pasasen mukaan Suomen kannattaa huolehtia siitä, ettei se saa näpeilleen kansainvälisen verotuksen uusjaossa. Nykyjärjestelmää pitää puolustaa. Suomen pitää myös solmia hyviä verosopimuksia ja huolehtia kilpailukykyisestä yhteisöveron tasosta.

– Suomella on jo nyt yli 80 maan kanssa verosopimus. Kyse on siitä, miten kilpailukykyisiä ne ovat, ja miten sopimuksia kunnioitetaan. Voi tulla tilanteita kahdenkertaisesta verotuksesta.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Terhi Järvikareen mukaan Suomen omaa roolia pitää puolustaa.

– Pieni Suomi ei ole houkutteleva neuvottelukumppani, mutta kaikkeen ei tarvitse suostua eikä ainakaan huonoon verosopimukseen.

Hänen mukaansa Suomi ei voi aina antaa periksi. Järvikare toteaa, että selkeä ja neutraali verojärjestelmä on tavoiteltava asia, sillä se tukee talouskasvua. Järvikareen mukaan poikkeuksiakin löytyy.

– Verotus on myös politiikkaa.

Verotuksen avulla ympäristöhaitat vähemmäksi

Asiantuntijaorganisaatio Sitra julkaisi juuri ennen pääsiäistä Kestävän kehityksen verouudistus -muistion. Muistiossa tarkastellaan, miten verotuksen keinoilla voidaan vähentää ympäristöhaittoja sekä vahvistaa työllisyyttä ja taloutta. Muistiossa kiinnitettiin huomiota myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kestävän kehityksen verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti. Ajatuksena on nostaa päästö- ja luonnonvaraveroja, ja hyvittää veronkorotukset kansalaisille ja yrityksille pienentämällä samanaikaisesti esimerkiksi tuloverotusta, työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja yritysten verotusta.

Lisäksi voidaan kasvattaa esimerkiksi tulonsiirtoja ja korottaa tutkimus- ja kehitystukia ja vähähiilisten ratkaisujen investointitukia. Kun veronkorotukset ja -alennukset tai lisämenot ovat yhtä suuret, on muutos julkisen talouden näkökulmasta budjettineutraali.