Uutiset

Graffitit hävisivät

Pikkujärventiellä Keinusaaressa leijailee kellarimainen, tunkkainen lemahdus. Se kohoaa vettyneiden eristevillojen ja kappaleiksi lohjenneiden tiilien keoista.

Osassa tiilistä on värikäs kylki. Syvää vihreää, kirkasta sinistä, kuvioitakin.

Graffitiseinät siinä makaavat kasoina maassa. Rakennuksen perustuksissa on vielä jäljellä muutama värisuihkutettu seinäntynkä.

Hämeenlinnalainen Jaakko Autere, 19, katsoo seinätöntä taloa hieman hämmentyneenä.

– Jyrä on aika hyvin tehnyt työnsä. Yhtäkään mun juttua ei ole jäljellä. On ikävää katsoa, kuinka omat työt katoavat, hän pohtii.

Keinusaaren entinen kierrätyskeskus ehti toimia graffitiharrastajien luvallisena maalauspintana puolitoista vuotta. Tänä aikana talon seiniä on saanut käydä vapaasti suihkuttamassa. Autere uskoo tämän myös vähentäneen kaupungin töhrimistä.

– Viime kesän jälkeen täällä alkoi käydä ihmisiä ympäri Suomea, sillä vastaavia luvallisia maalauspaikkoja ei ole tässä maassa paljon. Seinässä näkyi monta erilaista tyyliä ja kädenjälkeä.

Uutta maalauspintaa ei näköpiirissä

Autereen mukaan naapuriston ihmisillä oli tapana pysähdellä juttelemaan maalarien kanssa.

– Varsinkin alkuun ihmisiä kävi päivittäin. Oli kiva saada hyväksyntää: ihmiset sanoivat, että maalaukset piristävät ympäristöä. Sekä talon rumia seiniä että koko tienoota, Autere kertoo.

Autere itse aloitti graffitiharrastuksen viitisen vuotta sitten. Hän sanoo hypänneensä autotallitekemisestä suoraan ”tilausjuttuihin”.

– Töhrimisvaihe jäi minulta pois kokonaan, hän hymähtää.

Hän ei osaa sanoa, minne hämeenlinnalaiset suihkemaalarit nyt menevät. Graffitin tekeminen vaatii ison tilan. Autere itse aikoo toistaiseksi luoda maalauksia kankaalle perinteisin menetelmin.

– Outo tunne, kun on pystynyt tekemään graffiteja milloin vain, ja äkkiä se onkin mahdotonta. Toivon, että kaupunki käyttäisi kallista aikaansa ja yrittäisi katsella toista samantapaista paikkaa.

Kaupunki ei ainakaan toistaiseksi harkitse uuden maalauspohjan etsimistä.

– Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole mitään siihen soveltuvaa, sanoo Hämeenlinnan kaupungin tekninen isännöitsijä Petri Ylämurto.

Taidemuoto ja nuorisokulttuuria

Purkutalon sisäosien maalaukset, kuten Lucky Lukesta tutut Daltonin veljekset, olivat tallella vielä torstaina, mutta aivan pian koko rakennus on kadonnut. Kaupungin talotekniikan kunnossapitopäällikkö Ilkka Aho sanoo pytingin kaatuvan nyt nopeasti.

Rakennus saattaa olla poissa jo viikonloppuun mennessä. Kuunvaihteessa alueella käynnistyvät katutyöt, joten siihen mennessä huonokuntoisesta talosta ei ole jäljellä enää tiilenkappalettakaan.

Ei Auterekaan itse taloa sure. Mutta pitäisikö suihkuttamaan sitten ehdottomasti päästä?

– Tämä on osa nuorisokulttuuria. Meille kauan maalanneille graffiti on ehdottomasti taidemuoto, jolla on omat suuntauksensa, Autere perustelee.

Kuvataiteilijan uraa suunnitteleva Autere sanoo graffitien olleen alkupotku paitsi omille taiteellisille pyrkimyksilleen, myös monen muun uralle.

– Graffitintekijöistä on tullut muun muassa muotoilijoita, valokuvaajia ja graafisia suunnittelijoita.