fbpx
Uutiset

Greenpeace: Suomi jarruttaa ilmastosopimuksia

1990-luvulla Suomi oli ilmastopolitiikan mallimaa. Seitsemän muun EU-maan joukossa Suomi sai laskettua kasvihuonepäästönsä sovitulle vuoden 1990 tasolle vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Viime vuosina Suomen päästöt ovat taas kääntyneet kasvuun.

Ympäristöjärjestö Greenpeace on seurannut Suomen linjan muutosta huolestuneena. Järjestön tietojen mukaan Suomen hallitus ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin suulla olisi vastustanut muun muassa päästövähennysten kirjaamista EU:n ilmastostrategiaan.

-Meidän johtopäätöksemme on, että Suomi tekee kaikkensa vesittääkseen komission asettaman 2 lämpöasteen tavoitteen, sanoo Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen.

Ihmisen jalanjälki näkyy. Hämeenlinnalaissyntyinen ilmastotutkija Heikki Tuomenvirta kertoo, että tulevaisuuden talvet ovat usein pakkasen ja loskan sahausta, eikä pysyvästä lumipeitteestä ole takuita.

Hän ilmettelee, ettei hallituksessa ole seurattu tieteen kehitystä tai luettu kansainvälisiä raportteja.

-Ehkä on pelästytty myös päästökauppaa, eikä haluta sitoutua mihinkään. Mutta jos ovet blokataan tässä vaiheessa neuvotteluilta, ei saada edes tietää, mistä neuvotellaan, Kosonen sanoo.

Euroopan komissio totesi helmikuun alussa, ettei 0,055 prosentin hiilidioksiditavoite riitä, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen lämpöasteeseen vuosisadassa. Uusi tavoite on pitää hiilidioksidipäästöjen osuus 0,0475 prosentissa ilmakehästä.

-Jos neuvotteluja jatketaan tällä tahdilla kuin nyt, aika alkaa loppua kesken. Toisella sitoumuskaudella on tapahduttava merkittävä käännös.

“Enestam ottanut työministerin roolin”
Greenpeace ihmettelee Suomen ympäristöministerin näkemystä siitä, että päästöjä tulisi rajoittaa vasta vuodesta 2035. Kosonen korostaa EU:n roolia kansainvälisten ilmastosopimusten alkuunpanijana ja niiden sisällön toteuttajana.

-Jos EU heittää ilmastoasioissa pallon ilmaan, sitä ei ole kukaan vastaanottamassa. 20 vuoden kuluttua menevät luukut kiinni, Kosonen sanoo.

Greenpeacen ilmastoasiantuntija, tutkija Harri Lammi arvioi teollisuuden päästövähennysten kustannusten tuplaantuvan, mikäli rajoituksia tehdään vasta 20-30 vuoden kuluttua.

-Jos päästöjen vähentämiseen varaudutaan jo nyt, kustannuksia säästyy tulevaisuudessa, kun yhtiöiden ei tarvitse purkaa tällä välillä rakennettuja järjestelmiään, Lammi korostaa.

-Näyttää siltä, että ympäristöministeri Enestam on ottanut työ- ja kilpailukykyministerin roolin. Mutta onko tämä todella sellaista politiikkaa, jolla autetaan Suomen teollisuutta sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin? kyselee Kosonen.

Hämeen Sanomat ei tavoittanut perjantaina työmatkalla ollutta Enestamia kommentoimaan kritiikkiä.

Tänä vuonna aloitetaan kansainväliset neuvottelut Kioton ilmastosopimuksen toisesta sitoumuskaudesta. Toiveena on päästä sopuun ennen ensimmäisen kauden alkua 2008. Toinen sopimuskausi käynnistyisi vuonna 2013.

Suomen eduskunta päättää kansallisen ilmastostrategian sisällöstä huhtikuun lopussa.

Menot