fbpx
Uutiset

Haagin työ ei mene hukkaan

Viime lauantaina kesken Haagin sotasyyllisyysoikeudenkäynnin sydänkohtaukseen kuollut Serbian entinen presidentti Slobodan Milosevic jää historiaan hyvin ristiriitaisena ihmisenä. Jälkimaailman suhtautumista värittää poikkeuksellisen vahvasti se, mistä näkökulmasta Milosevicia tarkastellaan.

Monien serbien mielestä Milosevic on kansallissankari, kansansa itsetunnon rakentaja, jonka paikka ei missään tapauksessa olisi ollut Haagin tuomioistuin. Serbinationalistien väitteet, että Milosevic olisi murhattu, ilmentävät hänen kannattajiensa suhtautumista johtajansa pidätykseen.

Lännessä ja erityisesti hajonneen Jugoslavian albaaniväestön keskuudessa häntä kutsutaan Balkanin teurastajaksi, kiihkomieliseksi kansanmurhan pääarkkitehdiksi.

Neljättä vuotta jatkunut oikeudenkäynti YK:n tuomioistuimessa Haagissa jäi Milosevicin kuoleman takia kesken. Suunnitelmien mukaan istuntoja ennen tuomionlukua olisi ollut vielä viitisenkymmentä.

Tuomioistuin on tehnyt valtavasti työtä, koonnut todistusaineistoa ja kuullut lukuisia todistajia, muun muassa suomalaista oikeushammaslääkäriä Helena Rantaa.

Näytöt Slobodan Milosevicia vastaan ovat vahvat ja kiistattomat. Jo syytelista oli äärimmäisen raskas. Joukossa olivat muun muassa kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä sotalakien ja sallittujen sodankäyntitapojen rikkomukset. Se, että Milosevic jäi virallisesti tuomitsematta, ei tee hänestä syytöntä.

Jugoslavian sotiin syyllisiksi epäiltyjä on edelleen vapaalla jalalla. Kansainvälistä tuomioistuinta ovat jo vuosikaudet onnistuneet pakoilemaan serbijohtaja Radovan Karadzic ja kenraali Ratko Mladic. Nimekkäät epäillyt ovat edelleen pakosalla, mutta eivät varmasti tietymättömissä.

Serbia kolkuttelee ovia EU:n jäseneksi. Suomalainen EU:n laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn on toistuvasti asettanut neuvottelujen aloittamisen kynnyskysymykseksi miesten pidättämisen.

Nyt, kun Milosevic on poissa pelistä, rengas Karadzicin ja Mladicin ympärillä kiristyy. Paineet heidän saattamisekseen Haagin tuomioistuimeen kiristyvät niin kansainvälisesti kuin Serbiassakin.

Sotarikoksista epäiltyjen johtajien luovuttaminen tuomittaviksi ei automaattisesti avaa Serbialle pääsyä EU:n täysjäseneksi. Se olisi kuitenkin selkeä merkki siitä, että serbit ovat tosissaan sanoutumassa irti menneisyydestään ja hakeutumassa jäseneksi kansainväliseen yhteisöön.

Haagin tuomioistuimen työ Slobodan Milosevicin oikeudenkäynnissä ei ole missään tapauksessa mennyt hukkaan.

Prosessin kestäessä tuhannet omaisensa menettäneet albaanit ovat saaneet tiedon läheistensä kohtalosta.

Tutkimusaineisto on monilta osiltaan todistusvoimaista myös tulevissa sotarikosoikeudenkäynneistä, sillä ne tuskin päättyvät Milosevicin kuolemaan.

Maailmalla on oikeus tietää, mitä Balkanilla sodan verisinä vuosina todella tapahtui. Tutkimusaineisto ei ole kattava, muta riittävä todistamaan, kuinka paha ihminen voi toiselle olla.

Menot