Uutiset

Häirikkö-Suomi kerjäsi kovaa opetusta

Saksa näytti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle kaapin paikan. Tapa oli nöyryyttävä.

Liittokansleri Angela Merkel ei viitsinyt ilmoittaa Kataiselle tai valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd.), ettei Saksa hyväksy Kreikka-sopimusta.

Merkel pani tsupparin asialle. Katainen ja Urpilainen saattoivat vain voihkia, ettei asiasta ole virallista tietoa. Se tuli puolen vuorokauden viiveellä.

Saksa veti kölin alta Urpilaisen, joka ehti rehvastella Kreikan ja Suomen sopimuksen synnyllä.

Hän vakuutti Euroopan hyväksyvän ratkaisun, joka oli pelkkä leikkivakuus.

Neuvostoliiton kyljessä Suomi oppi ymmärtämään kokonsa. Viiden miljoonan asukkaan valtio hengitti raskaasti 300 miljoonan neuvostoliittolaisen naapurissa.

Tuo aika on historiaa, nyt Suomi kuvittelee pystyvänsä sanelemaan itselleen pelisäännöt 500 miljoonan ihmisen EU:ssa.

Arkikielellä kusi nousi jossain päähän, kauniisti ilmaistuna kansallinen suhteellisuudentaju on kateissa.

SDP, perinteinen suurpuolue, ei osaa tehdä politiikkaa, sen johto on kuin joukko opintien aloittaneita koululaisia.

SDP teki vakuuksista vaalilupauksen. Urpilainen ei joukkoineen ymmärtänyt, että olisi lopettanut Kreikka- höpinän vaaleihin: ”linja pitää” -puheet vieläpä kiihtyvät.

Betoniseinä lähestyy, demarijohtaja Urpilainen painaa kaasua.

Puolueet ovat aina tarkistaneet vaalilupauksiaan, SDP ei ymmärrä tämän edes olevan mahdollista. Tavallinen tarkistuksen tapa on vedota uuteen tilanteeseen, vanhan hallituksen jäljiltä paljastuneisiin seikkoihin…

Suurin sanansa syöjä on Timo Soini, joka lupasi kantaa vastuuta ja hoitaa yhteisiä asioita, jos kansa tukee vaaleissa perussuomalaisia. Tulos oli maan poliittisen historian suurimpia vaalipetoksia.

Onko SDP:llä tämän rinnalla jotain hävettävää, jos puolue tarkistaisi vaalilupauksiaan? Onko puolueella jokin kutsumus kosiskella kansaa kilpaa Soinin kanssa?

Häirikkönä Suomi ei voi jäädä EU:n jäseneksi ja euromaaksi. Tulossa on kovia ratkaisuja, ne mittaavat väistämättä pysyykö Suomi Euroopassa vai ei.

Nyt hallitus ei aja edes maan etua vaan pelaa kortteja bisnespelureiden käsiin euron kriisissä.

Suomi voi kirjoittaa pelisääntönsä aivan toisella tavalla, kun käännämme selkämme Euroopalle ja otamme käyttöön markan – samalla tietysti lähestymme Venäjää.

Mitä tästä seuraa, sitä voi summailla, kansa maksaa joka tapauksessa laskun.

Suomen valtion velka on kohta 80 miljardia ja korkomenot ensi vuonna jopa 2,5 miljardia euroa.

Kreikka-vakuus on 1,4 miljardia. Miksi se on ylivoimaisen paljon? Kataisen hallituksen soisi tätä pohtivan.