Uutiset

Halla-aho: PS:n ryhmä EU-parlamentissa kasassa torstaina, jäljellä enää teknisiä kysymyksiä – Ulkopolitiikka rajataan yhteistyön ulkopuolelle

Perussuomalaisten jäsenyys Matteo Salvinin johdolla perustettavassa oikeistopopulistisessa EU-parlamenttiryhmässä on Halla-ahon mukaan sinettiä vaille valmis. Paasikivi-seuran tilaisuuden jälkeen europarlamenttia kommentoinut Halla-aho sanoi seuran jäsenille pitämässään puheessa, että Natoon olisi kannattanut liittyä 90-luvulla.
Jussi Halla-ahon (kuvassa) luotsaama Perussuomalaiset säilytti europarlamenttivaaleissa kaksi paikkaansa. Puolueen meppejä ovat Teuvo Hakkarainen sekä Laura Huhtasaari. Kuva: MAURI RATILAINEN
Jussi Halla-ahon (kuvassa) luotsaama Perussuomalaiset säilytti europarlamenttivaaleissa kaksi paikkaansa. Puolueen meppejä ovat Teuvo Hakkarainen sekä Laura Huhtasaari. Kuva: MAURI RATILAINEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että puolueen europarlamenttiryhmä saadaan muodostetuksi torstaina.

Perussuomalaisten jäsenyys Italialaisen Matteo Salvinin johdolla muodostettavassa oikeistopopulistien ryhmässä näyttää Halla-ahon mukaan käytännössä varmalta.

– Torstaina tiedetään, minkälainen ryhmä virallisesti muodostetaan, ja millä lähdetään liikkeelle. Toivottavasti mukaan tulee vielä lisää puolueita, Halla-aho sanoo Lännen Medialle.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten osallistuminen puolueen viime kauden ryhmään ECR:ään on kuopattu.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja Halla-aho matkaavat huomenna keskiviikkona Brysseliin jatkamaan neuvotteluja uuden parlamenttiryhmän muodostamisesta, Halla-aho kertoo.

– Neuvotteluissa on jäljellä lähinnä teknisiä kysymyksiä, Halla-aho sanoo.

Nuo kysymykset koskevat hänen mukaansa tehtävien jakoa ryhmän sisällä.

– Joissakin maissa ja poliittisissa kulttuureissa nämä koetaan tärkeämmiksi kuin muualla. Näistä on keskustelu paljon ja vielä jatketaan, mutta en usko, että mitään varsinaisia ongelmia tulee.

Ulkopolitiikka rajataan yhteistyön ulkopuolelle

Halla-ahon mukaan ryhmän kokoamiseen tähtäävissä neuvotteluissa on ollut “yllättävän vähän erimielisyyksiä”.

Puolueita on jakanut tähän asti etenkin suhtautuminen Venäjään.

Esimerkiksi Mattini tekee läheistä yhteistyötä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Perussuomalaisten ruotsalaisen sisarpuolueen ruotsindemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kritisoi PS:ää aiemmin aikeista liittyä Mattinin ryhmään juuri sen ennakoidun Venäjä-mielisyyden vuoksi.

Erimielisyydet saadaan Halla-ahon arvion mukaan kierrettyä rajaamalla erimielisyyttä aiheuttavat kysymykset yhteistyön ulkopuolelle.

– Se, että ongelmia on ollut vähän, johtuu varmaankin siitä, että alusta asti kaikille osapuolille on tehty selväksi, että ryhmässä mennään yhteisillä nimittäjillä ja suhtaudutaan suvaitsevasti niihin kysymyksiin, mistä ollaan eri mieltä.

Yhteiset nimittäjät ryhmään aikovien puolueiden kesken ovat Halla-ahon mukaan etenkin maahamuuttopolitiikka, kriittinen suhtautuminen humanitaariseen ja “ylipäätään kolmannesta maailmasta tulevaan maahanmuuttoon” sekä kansallisvaltioiden suvereniteetin puolustaminen suhteessa EU:hun.

Puolueita erottaviksi seikoiksi Halla-aho laskee ulkopoliittiset kysymykset.

– Lähtökohta on, että suhtaudumme kielteisesti EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan, ja tämän sisällä on monia näkemyksiä. Tämä on rajattu yhteistyön ytimen ulkopuolelle.

Europarlamenttiryhmään odotetaan liittyvän perussuomalaisten lisäksi ainakin johtohahmo Salvinin Lega-puolue, saksalainen AfD, Marine le Penin ranskalainen RN, Tanskan kansanpuolue, Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre ja slovakialainen Sme-puolue.

Halla-aho: Natoon olisi ollut järkevää liittyä 90-luvulla

Halla-aho kommentoi EU-parlamenttiryhmän neuvotteluja Paasikivi-seuran tilaisuudessa, jossa Halla-aho oli puhumassa.

Hän puhui tilaisuudessa otsikolla “perussuomalaisten näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta”.

Puheessaan Halla-aho sanoi, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 90-luvulla, “kun maailmanpoliittinen tilanne oli rauhallisempi”.

Hän arvioi, että ajatus siitä, että Nato-jäsenyys turmelisi Suomen Venäjä-suhteet, on perusteeton.

Tällä hetkellä Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle Halla-ahon arvion mukaan hyvin epätodennäköistä.

Syy on Halla-ahon mukaan siinä, että kansan ja poliitikkojen parissa enemmistö on Nato-vastaisia, minkä johdosta hallitukset eivät tule esittämään jäsenyyttä, eivätkä eduskunnat hyväksymään.