Uutiset

Hallinto-oikeus hylkäsi Eväsojaa koskevan kaavavalituksen

Janakkalan kunta voitti ainakin ensimmäisen erän Tervakosken Eväsojan kaavakiistassa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt maanomistaja Jussi Mattilan tekemän valituksen.

Hallinto-oikeuden päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan oikeuden tuomarit joutuivat äänestämään asiasta.

Voimalinja kiistan aiheena

Jussi Mattila katsoi valituksessaan, että Eväsojan asemakaava on monestakin syystä lainvastainen. Oikeus oli eri mieltä kaikista väitteistä.

Eväsojan asuinalueen kaava koskee suurimmaksi osaksi kunnan omaa maata, mutta pieneltä osalta myös Mattilan omistamaa maata, joka on kiistanalaisessa kaavassa merkitty Vattenfallin voimalinjan alueeksi ja sen suojavyöhykkeeksi.

Mattilan mielestä asemakaava on lainvastainen ensinnäkin siksi, että se on sähkölinjan osalta maakuntakaavan vastainen. Oikeus oli eri mieltä. Asemakaavaehdotus ei ollut maakuntakaavan mukainen, mutta ei sen tarvitsekaan olla, koska maakuntakaava on vain yleispiirteinen maankäytön suunnittelun väline.

Perustelujen puuttumisella ei merkitystä

Mattila katsoi, että kunta ei ollut esittänyt voimalinjan sijoittamiselle asiallista syytä. Kunta ei siis perustellut, että voimalinjan siirtäminen olisi välttämätöntä sen vuoksi, ettei sitä voisi rakentaa maakuntakaavan osoittamaan paikkaan.

Hallinto-oikeus katsoi, että tällä seikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä laillisuuden kannalta.

Valittaja totesi, että alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa linjan sijainti olisi tutkittu tarkemmin. Oikeus katsoi, ettei yleiskaavan puuttuminen tee asemakaavapäätöstä laittomaksi.

Kunnalle etua kaavasta

Niin ikään Mattila vetosi siihen, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu kaavassa. Hän huomautti, että kunta saa kaavasta etua, kun se saa rakennusoikeutta, mutta hänen maansa on jätetty kaavan ulkopuolelle sähkölinjan aluetta lukuun ottamatta.

Oikeuden mukaan johtoreittivarausta on osoitettu kunnan omistamalle maalle paljon enemmän kuin Mattilan maalle. Lisäksi maanomistajalle ei muodostu kohtuutonta haittaa, sillä maapohja säilyy maanomistajan omistuksessa ja maata voidaan edelleen käyttää maanviljelykseen. Siten kyse ei olisi epätasapuolisesta kohtelusta eikä kohtuuttomasta haitasta.

”Kohtuuton rajoitus ja haitta”

Tästä asiasta yksi tuomareista oli eri mieltä. Tuula Lunden-Laakso katsoi, että kunta on käyttänyt väärin harkintavaltaansa, kun se on osoittanut Mattilan omistamalle alueelle ainoastaan johtovarauksen ja suojavyöhykkeen, joka rajoittaa tilan käyttöä rakentamiseen. Siten kaavalla on asetettu yhdelle maanomistajalle kohtuuton rajoitus ja haitta.

Lunden-Laakso katsoi myös, että Janakkalan kunnan tulisi korvata Mattilan oikeudenkäyntikulut. Oikeus puolestaan hylkäsi Mattilan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

”Harkitsen valittamista”

Jussi Mattila (kok.) on Janakkalan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Hän ei ole ollut mukana päättämässä kaavasta.

Mattila ei osannut vielä tiistaina sanoa, valittaako hän oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hän sanoi harkitsevansa asiaa.

-Kyllä se kolmannen tuomarin lausunto antaa lisäpuhtia siihen, että voisi valittaakin. (HäSa)

Päivän lehti

4.6.2020