Uutiset

Hallitukselta viimein kanta kasvomaskeihin: Ei yleistä suositusta, mutta "maskeja voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi" tietyissä tilanteissa

Hallituksen maskipäätöksen taustalla on useita selvityksiä, jotka ovat osin keskenään ristiriitaisia.
Hallitus muodosti maskikantansa useiden selvitysten, pitkän vatvomisen ja keskiviikkona iltaan asti Säätytalolla venyneiden neuvottelujen jälkeen. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtoneuvoston kanslia
Hallitus muodosti maskikantansa useiden selvitysten, pitkän vatvomisen ja keskiviikkona iltaan asti Säätytalolla venyneiden neuvottelujen jälkeen. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtoneuvoston kanslia

Hallitus päätti iltaan asti jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi, että se ei suosittele kasvosuojaimien jatkuvaa käyttöä.

– Hallitus ei anna yleistä suositusta kasvosuojantein käytöstä, mutta katsoo, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi neuvotteluiden jälkeen.

Maskin käyttö toisten ihmisten suojaamiseksi voi tulla Kiurun mukaan kyseeseen esimerkiksi ruuhka-aikaan joukkoliikenteessä.

Kiuru sanoo, että hallitus palaa maskisuosituksiin tarvittaessa uudestaan, jos epidemiatilanne muuttuu.

STM vastustaa yleistä suositusta

Säätytalolla käydyissäneuvotteluissa hallitus kuuli asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:sta.

STM vastusti yleistä maskisuositusta.

Kiurun mukaan ministeriön vastustava kanta johtuu siitä, että maskit eivät suojaa kantajaansa tartunnalta, ja siitä, etteivät ne korvaa muita toimia tartuntojen estämiseksi.

– Jos suojainta käytetään väärin, ollaan siinä tilanteessa, että tartuntariski voi jopa kasvaa, Kiuru kertoi STM:n kannasta.

Epidemian torjunnassa on Kiurun mukaan yhä noudatettava aiempia sääntöjä

– Kasvosuojain ei korvaa virustartuntojen ensisijaisia torjuntatoimia, jotka ovat lähikontaktien välttäminen, käsienpesu ja hyvä yskimis- ja aivastushygienia.

Jäljityssovellus otetaan käyttöön

Hallitus onvatvonut kantaansa hengitysmaskeista pitkään ja tilannut useita selvityksiä suosituskysymyksen ratkaisemiseksi.

Monissa Euroopan maissa maskit määrättiin julkisilla paikoilla pakollisiksi nopeasti kriisin käynnistyttyä.

Keskiviikon neuvotteluiden venyminen keskipäivästä iltakahdeksaan ei Kiurun mukaan johtunut maskikysymyksestä, vaan neuvotteluissa käsiteltiin hänen mukaansa myös useita muita asioita.

– Omalta tontiltani käsittelimme muun muassa [virustartuntojen] jäljityssovellusta, joka tullaan ottamaan käyttöön, Kiuru sanoi.

Kiuru: Asiantuntijoiden monet kannat voivat hämmentää

Maskikysymystäon selvittänyt tähän mennessä STM, hallituksen asettama tiedepaneeli ja teknologian tutkimuskeskus VTT.

– Keskustelua varmasti hämärtää se, että asiantuntijoilla on monenlaisia kantoja, Kiuru totesi keskiviikon neuvotteluiden jälkeen.

STM:n viime perjantaina julkaiseman selvityksen perusteella kasvomaskien vaikutus infektioiden leviämiseen on vähäinen tai olematon.

Selvityksessä todetaan, että kasvomaskeilla voi jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä hengitystieinfektioita aiheuttavaa virusta muille, mutta kantajaa itseään maski ei suoraa tartunnalta.

Selvityksissä ristiriitoja

Tiedepaneeli sen sijaan päätyi suosittamaan maskin käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.

Käyttösuosituksessa tulisi tiedepaneelin mukaan mahdollisesti tarkastella myös alueellista epidemiatilannetta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT totesi omassa selvityksessään kangasmaskien olevan osittainen ratkaisu koronatartuntojen hillitsemisessä.

VTT:n selvitys osoitti, ettei kangasmaski suojaa käyttäjäänsä viruksilta, mutta se antaa muille ihmisille jonkin verran suojaa, koska maski lyhentää esimerkiksi yskäisystä lentävien pisaroiden lentomatkaa.

Viro toivoo suomalaismatkustajia

Hallituksen olimäärä päättää keskiviikkona myös rajaliikenteen höllennyksistä ja matkustussuosituksista, mutta asiasta päättäminen siirtyy lopulta ensi viikkoon.

Silloin päätettävänä on esimerkiksi Viroon matkustamisen karanteenikäytännöt, suositukset ulkomaan matkailusta ja Ruotsin rajan linjaukset.

Ulkorajakysymyksessä tarkastellaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden koronatilannetta.

Haavisto kertoo keskustelleensa rajojen avaamisesta Viron ulkoministeri Urmas Reinsalun kanssa, joka toivoo Haaviston mukaan suomalaismatkailijoita Viroon.

Viro salli suomalaisille ja muille Schengen-maiden asukkaille pääsyn Viroon kesäkuun alusta alkaen ilman karanteenivaatimusta. Suomeen ulkomailta palatessa tulee yhä asettua 14 päivän omaehtoiseen karanteeniin. Omaehtoisuus tarkoittaa sitä, että karanteeni ei ole velvoittava, eikä sitä valvota.

Virolaiset saavat tällä hetkellä matkata Suomeen vain erityisen syyn, kuten työn nojalla.

Päivän lehti

3.7.2020