Uutiset

Hallituksen esitysluonnos Yle-lain muutoksesta sai 85 lausuntoa – esille nousivat yksityisen median toimintaedellytykset ja huoli tiedonsaannin tasa-arvosta

Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii saamaan lakiesityksen eduskuntaryhmien parlamentaariseen käsittelyyn mahdollisimman pian.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoi Ylelle kesäkuussa, että ehdotetut lakimuutokset voidaan ottaa uudistumisen ja vahvistumisen kannalta. Kuva: Kimmo Penttinen
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoi Ylelle kesäkuussa, että ehdotetut lakimuutokset voidaan ottaa uudistumisen ja vahvistumisen kannalta. Kuva: Kimmo Penttinen

Yleisradiolain muuttamista koskevan lakiesitysluonnoksen lausuntokierros päättyi jakautunein tuloksin.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sai yhteensä 85 lausuntoa Yleisradiosta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntoaika päättyi 31. elokuuta.

Hallituksen esittämät säännökset rajoittaisivat Ylen julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tukemaan pääosin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja.

Huolta kaupallisen median tulevaisuudesta

Erityisesti media-alan yritykset ja etujärjestöt kannattavat Ylen julkisen palvelun tehtävän tiukempaa rajaamista sillä perusteella, että vallitsevassa median murroksessa voitaisiin taata yksityisen mediasektorin toimintaedellytykset.

Maakuntalehtien päätoimittajat totesivat jo loppukesästä yhteisessä kannanotossa, että valtio suosii niin ylivoimaisesti rahoittamaansa Yleä, että maakuntalehtien olemassaolo on heikentynyt ja uhkaa heikentyä lisää.

Poikkeuksena on MTV, jonka mukaan esitetty muutos vaarantaisi median monimuotoisuuden. MTV toteaa lausunnossaan, että lakimuutos velvoittaisi Yleisradion kilpailemaan toista valtion tukemaa yksityistä toimijaa eli MTV:tä vastaan, koska se edellyttäisi Yleltä panostuksia erityisesti digitaalisen liikkuvan kuvan sisältöjen tuottamiseen.

Sanoma Media huomauttaa lausunnossaan, että mainostulojen laskiessa median rahoitusmalli on muuttunut pääosin kuluttajarahoitteiseksi. Sanoman mukaan Yle on hyötynyt siitä, että samanaikaisesti tv- ja radiolähetysten kulut ovat laskeneet.

Media-alan lausunnoissa tunnustettiin myös tarve lakimuutokselle, jossa Yleisradion julkisen palvelun tehtävää tarkennetaan niin, että se täyttää EU:n valtiontukisääntelyn vaatimukset.

Huoli tiedonsaannin tasa-arvosta

Yksityisten kansalaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkijoiden lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, miten ehdotettu muutos vaikuttaisi kansalaisten tiedonsaantiin, keskiviikkona julkaistusta lausuntokoonnista selviää.

Yleä pidetään luotettuna tiedon ja sivistyksen välittäjänä, jota pidetään markkinavoimista riippumattomana ja demokratian ja tasa-arvon kannalta tärkeänä julkisena palveluna. Lausunnoista nousee esiin huoli alueellisesta ja taloudellisesta tasa-arvosta tiedonvälityksen suhteen.

Eri vammaisyhdistykset nostavat esille, että Ylen tarjoamat tekstimuotoiset verkkosisällöt ovat tärkeitä erityisryhmille.

Julkisen sanan neuvosto ehdottaa, että jos lakimuutos tehdään, sen vaikutuksia journalististen sisältöjen saatavuuteen seurataan erilaisten yleisöjen näkökulmasta ja tarpeen mukaan ryhdytään toimiin heikentyneen tiedonsaannin parantamiseksi.

Journalistiliitto vastustaa esitystä. Se sanoo muun muassa, ettei Yleisradion sääntely saisi koskea sen sisällön tuottamista.

Lakiehdotus käsitellään parlamentaarisesti

Lausuntopalaute tullaan huomioimaan lakimuutoksen jatkovalmistelussa, LVM:n tiedotteessa kerrotaan.

Suomessa kaikki yleisradiotoimintaan liittyvä lainvalmistelu toteutetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti parlamentaarisessa ohjauksessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja Sini Wirénin mukaan tässä vaiheessa lakiesityksen etenemisen tarkkaa aikataulua ei vielä voida arvioida.

– Lausuntoja tuli hyvin paljon verrattuna hallituksen lakiesityksiin yleensä. Pyrimme ministeriössä siihen, että saamme esityksen eduskuntaryhmien käsittelyyn mahdollisimman pian.

Taustalla Medialiiton kantelu

Lakiesitysluonnoksen taustalla on Medialiiton Euroopan komissiolle vuonna 2017 tekemä kantelu. Sen mukaan Yle on useiden vuosien ajan julkaissut verkossa ja mobiilissa runsaasti sanomalehtityyppistä sisältöä, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.

Medialiitto on perustellut kanteluaan muun muassa sillä, että Ylen ilmaiset verkkouutiset vääristävät kilpailua media-alalla.

EU-komission arvion mukaan Ylen nykyinen tekstisisältöjen verkkotarjonta on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa. Rajoitus ei koskisi Ylen ja Suomen tietotoimiston (STT) tekstimuotoisia uutissisältöjä, nopeisiin ja nopeasti kehittyviin uutistilanteisiin liittyviä uutissisältöjä, tiettyjä viranomaistiedotuksia ja Ylen huoltovarmuuskyvykkyyttä edellyttäviä tekstimuotoisia sisältöjä.

Lisäksi poikkeuksena olisivat ruotsinkieliset alueelliset, saamen- ja romaninkieliset sekä maan muiden vähemmistönä olevien kieliryhmien kielellä olevat tekstimuotoiset uutiset ja kulttuuriin liittyvät sekä oppimiseen liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoi kesäkuussa Ylellä, että ehdotetut muutokset voidaan ottaa uudistumisen ja vahvistumisen kannalta. Ylä-Anttilan mukaan Yle julkaisee jo nyt vähemmän pelkkiä verkkojuttuja.

Asiasanat

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic