Uutiset

Hallituksen tiedonanto julki: Irtisanomislain valmistelu jatkuu, jos eduskunta antaa luottamuksen keskiviikkona

Hallitus painottaa, että työllisyysasteen nostaminen on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.
Ryhmänjohtaja Kalle Jokinen (vas.), pääministeri Juha Sipilä ja työministeri Jari Lindström kertoivat viime torstaina, että hallitus antaa työllisyyspolitiikan isosta kuvasta tiedonannon eduskunnalle.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen

madaltamisesta pienissä yrityksissä julkistettiin tänään valtioneuvoston ylimääräisen istunnon jälkeen.

Hallitus korostaa tiedonannossa, että sen kaksi päätavoitetta ovat olleet työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen.

Hallitus aloitti kesäkuussa 2015. Sen jälkeen talous on kasvanut 7,6 prosenttia ja työllisyysaste on parantunut 3,9 prosenttiyksikköä.

Julkinen talous oli vuonna 2015 lähes kuusi miljardia alijäämäinen, mutta ensi vuonna se on valtiovarainministeriön arvion mukaan tasapainossa.

Työllisiä lisää 115 000

Hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää. Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen

mukaan hallituskauden päätöksillä saavutetaan 33 000 – 42 000 työpaikan lisäys. Lisäksi kilpailukykysopimuksen

vaikutus on arviolta noin 30 000 – 40 000 työpaikkaa. Nämä päätökset ovat hallituksen mukaan olleet

keskeisesti vaikuttamassa siihen, että Suomi on päässyt mukaan kansainvälisen talouden nousuun.

Hallitus painottaa, että työllisyysasteen nostaminen on keskeisessä asemassa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.

Hyvästä viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta Suomessa on kuitenkin pohjoismaisittain

verrattuna matala työllisyysaste. Jotta pystytään vastamaan tulevan vuosikymmenten haasteisiin,

työllisyysastetta pitää edelleen pyrkiä nostamaan, tiedonannossa sanotaan.

Työsuhdeturva nostaa työllistämiskynnystä

Tiedonannossa todetaan, että perustuslain 18 pykälän mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle

oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään.

Hallitus on pyrkinyt edistämään työllisyyttä monilla eri toimilla. Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa

koskevien säännösten on katsottu nostaneen työllistämiskynnystä. Tämän vuoksi hallitus

on osana työllisyyttä edistäviä toimia valmistelemassa ja tuomassa eduskuntaan esityksen laiksi

työllistämiskynnyksen alentamisesta alle 10 hengen yrityksissä.

Samalla työttömyysturvalaissa säädettyä työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta

määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa,

joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Kevennys koskisi

kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä. Muutoksesta aiheutuu arviolta joidenkin

miljoonien vuosittainen kustannuslisä valtiolle.

Suomen irtisanomissuoja tiukempi

Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.

Kuten nykyisinkin, myös jatkossa irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy. Laki

parantaisi pienyrittäjän mahdollisuuksia työllistää ja siten vähentää työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä.

Lisäksi lain on katsottu parantavan tuottavuutta, hallitus arvioi.

Eduskuntakeskustelu tiistaina

Keskustelu hallituksen tiedonannosta käydään tiistaina eduskunnassa kello 14 alkaen. Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta keskiviikkona. Hallitus saanee luottamuksen selvin numeroin. Kiinnostavaa äänestyksessä on, miten oppositiossa olevat porvaripuolueet äänestävät.

Hallituksen tiedonanto ja luottamusäänestys eduskunnassa eivät jarruta palkansaajien työtaisteluja irtisanomislakia vastaan. Liitoilla on valmiita suunnitelmia siitä, miten työtaisteluissa edetään.

Irtisanomislaki

Hallituksen idea helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä syntyi hallituksen kevään kehysriihessä.

Hallitus ei ole vielä antanut eduskunnalle asiaa koskevaa lakiesitystä, vaan jatkaa sen valmistelua. Se menee seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvostoon ja annetaan eduskunnalle marraskuun puolivälissä.

Palkansaajat ovat vastustaneet irtisanomislakia julistamalla ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Osa palkansaajista oli päivän poliittisessa lakossa lokakuun ensimmäisellä viikolla.

Hallitus teki toissa viikolla muutoksia alkuperäiseen esitykseen, jolla on tarkoitus madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Muutokset eivät riittäneet palkansaajille.

Muutosten jälkeen työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita aiotaan helpottaa alle 10 työntekijän yrityksissä. Alun perin kohteena olivat alle 20 työntekijän yritykset.

Henkilöperusteisen irtisanomisen perusteella asetettavaa työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli karenssia aiotaan lyhentää 90 päivästä 60 päivään.

Käytännössä irtisanomisen helpottaminen voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työnantajan määräämiä työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti.

Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa.

Irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu moitittavasta menettelystä.

Työntekijän tilapäinen alisuoriutuminen, vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät jatkossakaan oikeuttaisi irtisanomiseen.

Valtioneuvosto antaa tiistaina eduskunnan käsittelyyn tiedonannon työllisyyslinjasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Tiedonannon tarkoitus on nostaa kynnystä ammattiliittojen vastatoimille. Hallituksen mukaan työtaistelutoimet kohdistuvat eduskuntaan sen jälkeen, jos eduskunta keskiviikkona hyväksyy tiedonannon.