Uutiset

Hallituksessa kypsyi laiha kompromissi

Hämeenlinna 5.6.2005

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on tavoitellut ratkaisua pienipalkkaisen työn tukemisesta. Hallituspuolueista SDP ja RKP ovat suhtautuneet kaiken aikaa keskustavetoiseen ideaan silmiinpistävän nuivasti. Erityisen tyrmääviä lausuntoja matalapalkkapaketista on jakanut valtiovarainministeriö, jonka mielestä rahaa ei kerta kaikkiaan kannattaisi polttaa tavalla, jolla on työllisyyden kohentamisessa hyvin vähän merkitystä.

Holmin-Vihriälän mallista syntyi viimein hallituksessa ratkaisu, jota voi hyvällä tahdolla nimittää hallituksen näkökulmasta arvioituna laihaksi kompromissiksi. Matalien palkkojen tukeen kaavailtiin jopa 600 miljoonan euron pottia, joka kuitenkin kutistui neuvotteluissa 100 miljoonan euron vuosittaiseksi matalapalkkatueksi. Kaiken lisäksi hallitus päätti tuen kohdistamisesta yli 54-vuotiaisiin työntekijöihin.

Suomen Yrittäjät on ymmärrettävästi pettynyt hallituksen päätökseen. SY:n varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen arvioi Kauppalehdessä paketin täyttävän ainoastaan minimitavoitteet. Hänen mukaansa ratkaisun heikko kohta on tuen rajaaminen yli 54-vuotiaisiin työntekijöihin. SY:n mielestä tuki olisi pitänyt ulottaa myös alle 25-vuotiaisiin nuoriin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee hallituksen päätöstä.

Pienipalkkaisen työn tukeminen on arveluttava työllistämisen keino. Näin on jo pelkästään siksi, ettei mallin todellisesta tehosta ole minkäänlaista luotettavaa tietoa. Kirjoituspöytien takana on ennenkin keksitty kipeisiin ongelmiin ratkaisuja, jotka eivät ole toimineet elävässä elämässä lainkaan tai ainakin niiden teho on paljonkin odotettua heikompi.

On vain järkevää, että Holmin-Vihriälän mallia ryhdytään kokeilemaan maltillisella summalla. Tästä eteenpäin on tärkeää mitata matalapalkkatuen tehoa. Aivan välttämätöntä on myös pohtia, onko juuri pienipalkkaisen työn tukeminen tuloksellista työllisyyspolitiikkaa. Tässä vaiheessa ei olisi ollut mieltä lähteä kokeiluun 800 miljoonan euron tukipaketilla.

Hallituksessa paketista päättäminen oli kova pala purtavaksi. SDP oli valmis hylkäämään koko idean, keskusta sai kuitenkin tahtonsa läpi. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin korostettava, että keskusta liputti eduskuntavaalien alla huomattavan suurelle matalapalkkapaketille. Demarit kuittasivat voiton siinä, että tuki rajattiin koskemaan työelämänsä ehtoopuolessa olevia työntekijöitä.

Jarkko Wuorinen laskee, että tuesta on vähän hyötyä muun muassa hoiva- ja terveydenhoitoalalla, koska siellä työskentelee varsin nuoria työntekijöitä. Arvio pitänee paikkansa. Jos kuitenkin edes pieni joukko ikääntyviä työntekijöitä pysyy paketin turvin hieman arvioitua pidempään työelämässä, ei hallituksen kova vääntö sittenkin pienessä asiassa ollut aivan ajan haaskausta.

Yksi asia mallin soveltamisessa on selvä: työnantajan on tehtävä kaikkensa, jotta pienipalkkainen pysyy pienipalkkaisena. On turha edes kuvitella, että tuen piirissä oleva työntekijä saisi hyvin tehdystä tuloksellisesta työstä lisää palkkaa.