Uutiset

Hallitus esittää: irtisanomisperusteista pois kymmenen hengen yrityksen raja – irtisanomistilanteessa katsotaan kokonaisuutta

Kesärannassa hallituksen esityksestä työmarkkinatilanteeseen kertoivat työministeri Jari Lindström, pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Hallitus aikoo muuttaa työsopimuslain irtisanomisperusteita ilman kymmenen hengen yritysten rajaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) esittelivät hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa neljä kohtaa sisältäneen ratkaisuehdotuksen, johon palkansaajajärjestöt vastaavat kokouksissaan huomenna perjantaina.

Luku 10 kokonaan pois

Ehdotuksessaan hallitus jätti kokonaan tarkan yrityksen työntekijämäärän määrittelemättä irtisanomisperusteissa. Irtisanomisperusteita arvioitaessa olisi otettava huomioon yrityksen työntekijämäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet. Kohta kuuluu kokonaisuudessaan näin:

”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”

– Ainahan nämä arvioidaan oikeusasteissa, jos tulee riitatilanteita, Jari Lindström sanoi.

Karenssi lyhenee 60 päivään

Hallitus esittää myös edelleen työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan korvauksettoman määräajan eli niin sanotun karenssiajan lyhentämistä nykyisestä 90 päivästä 60 päivään silloin, kun työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Kevennys koskee kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä.

– Katsoimme että tämä olisi edelleen perusteltua, Lindström kuvaili.

Aktiivisuuden osoittamista pohditaan uudelleen

Hallitus käynnistäisi myös kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Määräaika työlle on 28. helmikuuta 2019.

Vajaan vuoden käytössä ollutta aktiivimallia on Lindströmin mukaan kritisoitu erityisesti aktiivisuuden osoittamisen vaikeudesta.

– Jos tekee kaikkensa ja silti tulee leikkuri, niin eihän se ole oikein. Ollaan haluttu tulla tässä vastaan ja viedä uudelleen pöydälle. Velvoittavuutta pitää edelleen olla mutta ihmisellä tulee olla mahdollisuus näyttää ahkeruutensa.

Työnhaun malli valmisteluun

Esityksen neljäs kohta on katkaa kolmikannassa omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin.

Määräaika tälle työlle on 28. helmikuuta 2019.

Palkansaajajärjestöt vastaavat huomenna

– Hallituksen ratkaisuehdotusten sisältämistä asioista päättäminen menee seuraavalle eduskunnalle, Lindström totesi.

Sipilä ja Orpo vakuuttivat, että lakimuutosten motiivina on vain ja ainoastaan työllisyysasteen nostaminen.

– Meillä on edelleen 270 000 työtöntä ja yli 200 000 yritystä, joilla tarve ja halu työllistää, mutta kynnys liian korkea, Petteri Orpo sanoi.

– Toivomme, että ammattiyhdistysliike ottaa tarjouksen vakavasti ja ennen kaikkea toivomme, että työrauha palaa Suomeen, Juha Sipilä sanoi.

Palkansaajajärjestöt käsittelevät hallituksen esitystä oman väkensä kanssa huomenna perjantaina.