Kolumnit Uutiset

Hallitus yllätti yritykset veroratkaisullaan

Kuuden puolueen hallitukselle on jo moneen kertaa toivotettu: Kiitos ja näkemiin!

Kerta toisensa jälkeen on kuitenkin jouduttu toteamaan, että se jatkaa sittenkin ja ihan toimintakykyisenä.

Eikä ministerien kasvoilta näkynyt kireyden tai pettymyksen häivää, kun he marssivat torstaina kehysriihen tiedotustilaisuuteen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki istui selkä suorana, suu tyytyväisesti hymykareessa, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi yhteisöveron laskevan 24,5 prosentista 20 prosenttiin eli laakista alle Ruotsin tason.

Ratkaisu yllätti jopa yrittäjäjärjestöt ja Eteläranta kympissäkin (EK:n päämaja) myhäiltiin.

Yritykset saivat haluamansa.

Lähes miljardin euron kädenojennus yrityksille on merkittävä ja rohkea veto tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Eikä se edellyttänyt edes keskitettyyn tuloratkaisuun lähtöä.

Mikä sitten sai vasemmistopuolueet nielemään päätöksen?

Veronalennuspaketin rakentelussa käytettiin luovuutta, jonka edessä innovaatiokonsultitkin kalpenevat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) voivat julistaa, ettei tässä maassa enää makseta verottomia osinkoja.

60 000 euron verotonta kattoa ei ole. Osinkoja saa nostaa kahdeksan prosentin verolla siten, että ne voivat olla korkeintaan kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.

Euromääräistä ylärajaa ei verohuojennettujen osinkojen nostolle ole. Ratkaisusta kiittävät erityisesti isot ja vauraat listaamattomat perheyritykset.

Yhteisöveron alennuksesta kaksi kolmasosaa rahoitetaan osinkoverotuksen kiristämisellä, eri vähennyksiä ja yritystukia karsimalla.

Tämä kokonaisuus rauhoitti vasemmistopuolueiden mielet, kun vielä ekonomistit uskovat veroalennusten innostavan investointeihin ja tuovan työpaikkoja.

Pitää kuitenkin muistaa, että veroratkaisuilla luodaan vain edellytyksiä. Todelliset vaikutukset nähdään vasta ajan kanssa.

Hyvä kilpailukykykään ei auta, jos vientimaissamme ei ole ostotarvetta eikä investointihaluja.

Veroratkaisun alle jäi pahasti kansalaisia koko hallituskauden puhuttanut sote-uudistus. Toki se kansalaisille jo informoitiin, että sote-alueita tulee 20, mutta päätösten vaikuttavuus yksittäisiin kuntiin saati kuntalaisiin, on jäänyt täysin hämärän peittoon.

Ajetaanko kuntia yhteen valtionosuuksia kiristämällä, vai riittävätkö kuntien välinen yhteistyö ja kuntayhtymät täyttämään uudistuksen ehdot?

Vaikka tuo uudistus ei ole kehysriihen ydinkysymys, on silläkin hintalappu ja kuntalaisia toki kiinnostaa, millainen etumerkki lapussa on ja mikä on sen osoite.