Uutiset

Halonen pysytteli tutuissa teemoissa

Toisen virkakautensa tasavallan presidenttinä aloittanut Tarja Halonen ei juuri säväyttänyt kansakuntaa virkaanastujaispuheessaan. Hän pysytteli tutuissa ja itselleen läheisissä teemoissa. Selkeä arvopuheenvuoro antaa vielä odottaa tulemistaan.

Hän korosti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun merkitystä, suri tuloerojen kasvua ja uusköyhyyttä. Presidentin mielestä kansalaisten hyvinvointi ja maamme kansainvälinen kilpailukyky eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä ja tukevia asioita.

Teemat ovat kovin tuttuja ja usein toistettuja, viimeksi vaalitaistelun aikana.

Ainoa selkeä vaade, joka virkaanastujaispuheeseen sisältyi, koski kehitysyhteistyön määrärahoja. Halonen vaati, että vuoteen 2010 mennessä Suomen on osoitettava kehitysyhteistyöhön 0,7 prosentin verran bruttokansantuotteesta.

Tarja Halonen lunastaa paikkansa historiassa huomattavana valtionjohtajana eilen alkaneen toisen kautensa perusteella, sillä ensimmäinen jakso jäi värittömäksi ja jotenkin vaisuksi. Menneen kuuden vuoden aikana Suomi ei joutunut kertaakaan tiukkaan tilanteeseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on edetty vakaasti, ehkä värittömästikin totuttuja ja koeteltuja teitä.

Uuden virkakauden kestäessä Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö saattaa muuttua melkoisesti. Venäjä vaurastuu kovaa vauhtia ja havittelee takaisin suurvallaksi. Lähivuosina Suomen on ilmeisen välttämätöntä täsmentää suhteensa muun muassa Natoon. Pelkkä optio jäsenyydestä ei automaattisesti riitä.

Puheessaan presidentti korosti hänen, maan hallituksen ja eduskunnan yhteistyötä ulkopolitiikan linjanvedoissa. Muuta mahdollisuutta voimassaoleva perustuslaki ei juuri annakaan, keskeisten valtioelinten on toimittava yhdessä.

Vaalitaistelun loppumetreillä Tarja Halonen lupasi arvojohtajuutta, jos hän toiselle virkakaudelle pääsee. Hänen ei enää tarvitse jännittää eikä mielistellä mihinkään suuntaan uudelleenvalintansa puolesta. Hän voi halutessaan olla oma itsensä.

Sisäpolitiikassa presidentin liikkumavara on varsin pieni. Täysin vallaton hän ei toki ole, eikä pelkkä seremoniallinen toimija. Hänellä on edelleen keskeisten virkamiesten ja diplomaattien nimitysoikeus, jonka käyttöä hän ei ole kavahtanut.

Sen sijaan Haloselle tärkeissä tasa-arvoasioissa, oikeudenmukaisuudessa ja sosiaalipolitiikassa presidentti voi toimia vain arvojohtajana, ei aktiivisena päätöksentekijänä.

Vaalitaistelun aikaiset laineet ovat tasoittuneet eikä kansakuntaa uhkaa kahtiajako. Kansanvalta toimi ja toteutui eikä vaalit voittaneille kuin hävinneillekään jäänyt hampaankoloon mitään sellaista, mihin olisi tarpeen vielä palata. Tarja Halosella on nyt kuusi vuotta aikaa lunastaa lupauksensa olla koko kansan presidentti. Notkahtanut gallupsuosiokin palautuu, kunhan vaalit hiljalleen unohtuvat.

Kannunvalanta hänen seuraajastaan ei toivottavasti ala heti virkakauden alussa. Kukaan tuskin jaksaa jatkuvasti pelata presidenttipeliä.

Päivän lehti

25.5.2020