Uutiset

Halutaan että olisi tontteja, mutta kukaan ei halua myydä

Eri kylissä meneillään olevan kyläkaavaprojektin tarkoituksena on muun muassa saada Hämeenlinnan seudun maaseutualueille uusia omakotitontteja. Tavoitteen tiellä on kuitenkin mutkia.

Yksi ristiriita on, että maanomistajat eivät ole innokkaita myymään maataan rakennuspaikoiksi.

-Halutaan, että kylissä olisi tontteja, mutta kukaan ei halua myydä, tiivistää hanketta vetävä Kehittämiskeskus oy Hämeen kyläkaava-arkkitehti Satu Huuhka.

Kolme tonttia ruksattiin heti yli

Huuhka on kuitenkin etsinyt sopivia rakennuspaikkoja niiltä seitsemältä kylältä, joita kyläkaavahanke koskee. Tällä viikolla hän esitteli työnsä tuloksia Tuuloksen Syrjäntakana. Paikalle oli saapunut kahdeksan kiinnostunutta.

Huuhka oli merkinnyt kartoille 57 mahdollista rakennuspaikkaa eri puolille kylää. Niistä 26 on samoilla alueilla vanhojen asemakaavatonttien kanssa ja 31 on muilla alueilla. Kaikki rakennuspaikat ovat yksityisten mailla.

Kolme tonttia oli merkitty Mauri ja Sinikka Häppölän omistamalle pellolle melko keskelle kylää. Mutta tilaisuuden loppupuolella Huuhka ruksasi ne yli, sillä Häppölät eivät halua myydä tuota peltoa tonttimaaksi.

-Pellon lähellä on rivitaloja ja Säästöpankin talo. Peltomaisema on ainutkertainen ja tärkeä talojen asukkaille, Mauri Häppölä perusteli.

”Maanomistajiin oltava yhteydessä”

Aiemmin Häppölä sanoi, että maanomistajiin kannattaisi tällaisessa hankkeessa olla mahdollisimman varhain yhteydessä.

-Muuten on selvää, että tällainen suunnittelu herättää maanomistajissa närää, vastarintaa ja suuttumusta. Ja jos maanomistaja sanoo, että maa ei ole myytävänä, on turha pitää täpliä kartalla.

Satu Huuhka katsoo, että kyläläisilläkin on vastuuta siitä, että kylä pysyy elävänä. Hänen mielestään yksityistenkin maanomistajien tulisi myydä tontteja.

-Ei ole niin, että vain kaupungilla olisi velvollisuus myydä tontteja.

Syrjäntakana eli Tuuloksen kunnan vanhassa keskustassa on tälläkin hetkellä runsaasti kaavoitettuja tontteja, ja kaupungin omistamia myyntikuntoisiakin tontteja on 22.

Viime vuosina Syrjäntakana on rakennettu vajaat kolme tonttia vuodessa. Sillä vauhdilla nykyistä tonttivarantoa riittäisi vielä seitsemäksi vuodeksi.

Uudet tontit hajallaan

Huuska on sijoittanut uudet rakennuspaikat peltojen reunoille ja vanhojen rakennuspaikkojen yhteyteen. Niitä on sijoitettu hajalleen vähän sinne tänne – Huuhkan mukaan Syrjäntaakse ei sovi kaupunkimainen asuinalue-ajattelu.

-Sitä paitsi maaseudulta ei edes haluta asuinaluetonttia vaan sitä pellonreunaa.

Tapio Virtanen, Syrjäntakana asuva Ydin-Hämeen aluetoimikunnan jäsen, on Huuhkan kanssa samaa mieltä. Hänen mielestään vanhan Tuuloksen kunnan aikana hyväksytty Syrjäntaan asemakaava on vanhentunut.

-Se on liian massiivinen. Se ei sovi meidän kylälle, Virtanen sanoo.

Syrjäntaan maisema on arvokasta peltoaluetta, jota rajaavat metsänreunat. Kaupungista päin tultaessa taajama alkaa VPK:n talosta, joka Huuhkan mielestä toivottaa tulijat mukavalla tavalla tervetulleeksi kylään.

Peltomaisema kuuluu kylään

-Peltomaisema kuuluu kylään, ja on tärkeää, että tienvarresta näkyy peltoa, Huuhka sanoo. Siksi hänen mielestään maisemaa ei kannata täyttää taloilla.

-Olen sijoittanut rakennuspaikat syrjemmälle, niin että niistä olisi mukavia näkymiä ympäristöön, mutta talot eivät hallitsisi sitä.

Yksittäiset rakennuspaikat voisi Huuhkan mukaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaavaa ei siis välttämättä tarvita.

Ydin-Hämeen aluetoimikunnan jäsenen Pertti Saaren mielestä tarvittaisiin henkilö, joka pitäisi yhteyttä maanomistajiin. Huuhka piti ideaa hyvänä.

Kaksivuotinen kyläkaavahanke on nyt puolivälissä. Sen päätteeksi Huuhka tekee kullekin kylälle suosituksen, miten niiden kannattaa edetä. (HäSa)