Uutiset

Hämeenkylmänkukkaa juurrutetaan Riihimäelle

Hämeenkylmänkukka saa ensimmäisenä kodin Riihimäen upouudelta Metsäkorven asuinalueelta. Hiekkaisen harjumaaston rinteille ei ajeta multaa, vaan istutetaan paahtavasta auringon kuumuudesta pitäviä kasveja. Riihimäki rakentaa kerralla kolme paahdepuistoa.

– Soraharju sopii uhanalaisille kasveille, kuten juuri hämeenkylmänkukalle. Tänä kesänä tänne on kylvetty jo kahteen otteeseen kasveja, joista keltamasmalo ja nuokkukohokki kukkivat jo, kertoo kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund.

Rinteille on kylvetty myös kissankäpälää, kangasajuruohoa, keltamasmaloa, idänneulankärkeä, keltamaitetta, nuokkukohokkia, häränsilmää, mäkitervakkoa ja ahomansikkaa.

Kasvien toivotaan tuovan alueelle myös uhanalaisia hyönteisiä kuten muurahaissinisiipeä tai loistokaapuyökköstä.

Asukkaat pääsevät suojelijoiksi

Metsäkorpi on Riihimäen kaupungin uusin omakotialue, jonka kunnallistekniikka on juuri valmistunut. Alueen 90 omakoti- ja rivitalotontista on myynnissä 33, joista 17 varattu ja paria jo lähdetty rakentamaan.

Kun alueen talojen rakentaminen pääsee vauhtiin, kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund aikoo houkutella asukkaita hyödyntämään soramaata myös pihojen rakentamisessa.

– Paahdekasvit suosivat hiekkamaata ja runsasta valoa. Pihaan ei tarvita juuri multaa, mutta varjostava kasvusto on pidettävä poissa.

Myös uusien puistojen hoito vaatii aukealle levittäytyvän horsman, lupiinin ja heinien ahkeraa torjuntaa, jotta paahdekasvit jaksavat levitä.

Siemenet Janakkalasta erikoisluvalla

Hämeenkylmänkukkaa istutetaan nyt 120 tainta, mutta kaupungilla on siemenet kaikkiaan 500 taimeen.

Siemenet on saatu kerättyä heinäkuussa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely) erikoisluvalla Janakkalan kylmäkukista.

– Hämeenkylmäkukka on rauhoitettu kasvi, jonka siementenkin kerääminen vaatii viranomaisluvan. Toivottavasti se saa kasvaa Metsäkorvessa rauhassa, Westerlund sanoo.

Uhanalaiset ja suojellut kasvit eivät juurikaan rajoita Metsäkorven puistojen käyttöä. Kasvit leviävät parhaiten, kun niiden siemenet pääsevät hieman rikotulle maalle.

Moottoripyöräilyä tai crossailua puistojen matalat asukit eivät siedä.

Kaupunki istuttaa kylmäkukkia myös kahteen salassa pidettävään paikkaan.

Riihimäki mukana paahdeharjujen suojelussa

Hämeenkylmäkukkien istutus ja paahdepuistojen rakentaminen liittyy harjumetsien paahde-elinympäristöjen ennallistamiseen ja suojeluun. Se on myös osa UPM:n monimuotoisuusohjelmaa.

– UPM on jo kahdesti idättänyt ja istuttanut hämeenkylmäkukkia Janakkalan Tervavuoren alueella, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa.

Syksyllä tehdyt istutukset ovat selviytyneet talven yli parhaiten.

Jääkauden jälkeen Hämeen harjuilla kasvanut hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut kasvupaikkojen rehevöidyttyä, kasvettua umpeen ja metsäpalojen vähennyttyä.

Sami Oksa toteaa, ettei kukka enää leviä ilman ihmisen apua luonnossa. Kun kukka kerran on lähtenyt kasvuun, se elää jopa puoli vuosisataa ja on elinvoimaisillaan 20-vuotiaana. (HäSa)