Uutiset

Hämeenlinna 1.4.2010 Valintakokeilla on merkitystä

Ylioppilastutkinnon arvo on nousussa, jos opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) ja myös maan hallituksen suunnitelmat toteutuvat.

Opetusministeriö kirjasi hallituksen kehysriihessä tavoitteen, jonka mukaan korkeakoulujen valintakokeista pääosin luovuttaisiin vuoteen 2013 mennessä.

Mitä ratkaisu tarkasti pitää sisällään, se on toistaiseksi päättämättä. Virkkunen ja hallitus ovat määritelleet ainoastaan maalin, johon on tarkoitus tähdätä.

Heti kättelyssä on aihetta epäillä, mahtaako aikataulu toteutua. Vaikka pöydällä ei ole syvältä kouraiseva uudistus, jähmeän hallinnon liikuttaminen kestää aina aikansa – ja pääsääntöisesti enemmän kuin alun perin on laskettu.

Opetusministeri on oikealla asialla ainakin sikäli, että on perusteltua punnita valintakokeiden etuja ja haittoja. Keskustelu asiasta on jo alkanut.

Suomalaiseen tapaan ensimmäiseksi avasivat suunsa jarrun painajat. Yliopistojen oppilaskunnat haluavat pitää kiinni valintakokeista. Ylioppilaskuntien mielessä kangastelee eriarvoisuus, koska hakijan asema riippuu siitä, mitä lukiota hän on käynyt.

Tässä mielessä uudistus ei kuitenkaan olisi mullistus, sillä lukiotausta painaa paljon nykyisessäkin systeemissä. Huippulukiosta on tunnetusti lyhyt tie korkeakouluun.

Valintakokeilla on ehkä yllättävän runsaasti kannatusta myös korkeakoulujen johdossa. Kannanotoilla on paljon merkitystä, sillä opetusministeriö tuskin voi kävellä korkeakoulujen yli tässä asiassa.

Päämäärä on varmasti kaikille yhteinen. Korkeakouluihin pitäisi valita oikeat, opiskeluun motivoituneet, alalle soveltuvat ja mahdollisimman nopeasti opiskelunsa loppuun suorittavat opiskelijat.

Valintakokeiden hautaaminen ei tavoitetta yksioikoisesti palvelisi. Pääsykokeisiin valmistautumalla opiskelija perehtyy alaan, josta hän suunnittelee itselleen usein elämän kattavaa uraa.

Valintakokeeseen valmistautuminen voi kirkastaa opiskelijalle sen tosiasian, että hän on sittenkin hakemassa paikkaa aivan väärältä alalta.

Onko niin, että Virkkusen malli lisäisi korkeakouluopintojensa keskeyttäneiden määrää? Jos näin kävisi, uudistus voisi lisätä opiskelun tyhjäkäyntiä.

Ylioppilaskirjoituksissa punnitaan myös lukiolaisen henkistä kypsyyttä. Osalla nuorista kasvu aikuiseksi on niin pahasti kesken, että kirjoitukset otetaan löysin rantein ja tulos on sitten mitä on.

Tällaiselle ylioppilaalle korkeakoulun ovi tuskin avautuu. Valintakoe voi patistaa nuoren kokoamaan itsensä, näyttämään uravalinnassa, mitä hän osaa.

Alalle soveltuvuuden testauksessa ylioppilastodistus on monessa tapauksessa kevyt paperi. Kokonaan valintakokeista ei missään tapauksessa voi luopua, soveltuvuuden testaamiseen tulisi päinvastoin panostaa nykyistä enemmän.

Valintakoe voi patistaa nuoren kokoamaan itsensä, näyttämään uravalinnassa, mitä hän osaa.

Päivän lehti

5.6.2020