Uutiset

Hämeenlinna 13.6. 2009 Maatalouden ääni vaimeni Brysselissä Viikko sitten pidettyjen EU-parlamentin vaalien jälkeen niiden tulosta on analysoitu tietysti puolueissa, mutta myös eri järjestöissä. Ilman edustusta jääneen Vasemmistoliiton puheenjo

Tuottajajärjestö MTK on tottunut siihen, että sillä on suora yhteys EU:n ytimiin, myös parlamenttiin. Edustustus olisi erityisen tärkeä juuri nyt, sillä alkavalla viisivuotiskaudella unionin maatalouspolitiikkaa uudistetaan taas kerran, ennakkoarvioiden mukaan vieläpä hyvin perusteellisesti.

Pienen pohjoisen maatalousmaan olisi hyvä olla mukana pöydissä, jossa suuria linjoja vedetään ja päätöksiä tehdään.

Nyt ei ole, sillä yksikään maatalouden edustaja ei saanut riittävää kannatusta. Moni ehdokas toki puhui lämpimästi talonpojan asiasta vaalitaistelun aikana, mutta maaseutu ei tällä kertaa osannut tai edes halunnut keskittää ääniään.

Tuottajien ykkösehdokas oli luonnollisesti MTK:n entinen puheenjohtaja, keskustalainen agronomi Esa Härmälä. Hänen nykyinen tehtävänsä on valvoa eurooppalaisen lannoiteteollisuuden etuja EU:ssa.

Vaalien jälkeen Härmälä sälytti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maatalousmepin viittaa parlamenttiin uudelleen valitulle kokoomuksen Ville Itälälle. Näin siitä huolimatta, että hän on kilpailevan puolueen edustaja.

Härmälän esityksestä kumpuaa aito huoli siitä, ettei suomalaisen maatalouden ja maaseudun ääni kuulu Brysselissä. Hän pitää Itälää kokeneena poliitikkona, jolla on toimivat yhteydet ja riittävä poliittinen painoarvo. Härmälä ennakoi myös, että kokoomus on Suomen hallituksessa myös vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Suomalaiset maanviljelijät ja maaseudun asukkaat voivat katsoa peiliin, miksi Brysselin koneeseen ei nouse omaa edustajaa.

Äänestysprosentti jäi monissa vahvoissa maatalousmaakunnissa tavattoman alhaiseksi. Monin paikoin jätettiin EU-vaalit kokonaan väliin tai äänestettiin perussuomalaisten Timo Soinia.

Protesti maan hallitusta kohtaan kolahti tällä kerralla maaseudun omaan nilkkaan.

Maatalous on edelleen yksi EU-budjetin suurimmista menoeristä. Sen osuus on 35 prosenttia ja sitä suurempi yksittäinen rahasumma osoitetaan unionissa kilpailukyvyn lisäämiseen.

Suomen EU:lta vuosittain saamasta noin 1,2 miljardista eurosta maataloustukiin menee valtaosa eli 895 miljoonaa euroa. Tuottajajärjestön näkökulmasta ei ole lainkaan sama, keitä suomalaisia EU-parlamentissa istuu.

Maatalous ja aluepolitiikka ovat edelleen EU:n asialistalla hyvin korkeilla sijoilla. Vaikka suomalaismepeistä kukaan ei edusta maataloutta, jokaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomea kohdellaan unionissa oikeudenmukaisesti.

Tuottajat ja heidän järjestönsä voivat lohduttautua edes sillä, etteivät palkansaajatkaan saaneet omiaan läpi.

Protesti maan hallitusta kohtaan kolahti maaseudun omaan nilkkaan.