Uutiset

Hämeenlinna 14.3. 2010 Talvisodan henki kantoi ihmeeseen

Tänään on kulunut 70 vuotta talvisodan jälkeisestä ensimmäisestä rauhan päivästä. Suomi oli tyrmätty ja kansakunta tyrmistynyt.

Sadanviiden päivän mittainen koettelemus oli takana. Pienen kansakunnan urhoollinen taistelu päättyi sanelurauhaan. Neuvostoliitto nöyryytti Suomea pakottamalla sen suuren voimalla mittaviin alueluovutuksiin.

Rauhanehdot olivat järkyttävät. Suomi menetti Karjalan kannaksen, Laatokan pohjoisosan ja suurimman osan Sallasta. Viipurista, Sortavalasta ja Käkisalmesta tuli venäläisiä kaupunkeja ja Hankoniemestä neuvostolaivaston tukikohta.

Luovutettavilta alueilta evakuoitiin yli 400 000 suomalaista, kymmenkunta prosenttia koko maan väkiluvusta.

Talvisodassa kaatui noin 27 000 suomalaista ja yli 40 000 haavoittui. Vähällä ei päässyt hyökkääjäkään. Uusimmat venäläiset talvisotatutkimukset kertovat 140 000 punasotilaan kaatuneen tai kadonneen.

Suomi joutui talvisotaan yllättäen ja sen armeija oli heikosti varustautunut. Kaikille rintamasotilaille ei ollut kiväärin lisäksi antaa kuin sotilasvyö ja kokardi. Hyökkääjä oli kaikilla mittareilla mitattuna ylivoimainen.

Talvisota osoitti kuitenkin, ettei sodan lopputulos ole aina kiinni aseiden ja miesten lukumäärästä. Noina koettelemusten kuukausina syntyi talvisodan henki, tahtotila, jonka ansiosta yllettiin ihmeisiin.

Neuvostoliitossa ei uskottu suomalaisten yksituumaisuuteen ja tahtoon puolustaa nuorta itsenäisyyttä. Tässä se laski väärin, sillä kansalaissodan juoksuhaudat oli sittenkine kyetty luomaan umpeen.

Kaksikymmentä rauhan vuotta olivat muokanneet suomalaisista yksituumaisen kansakunnan, joka koki isänmaansa puolustamisen arvoiseksi.

Vuoden 1918 hävinnyt osapuoli sai hyvityksen Lex-Kalliossa vuonna 1922. Lain myötä torpat itsenäistyivät ja suuri osa kapinoitsijoista sai sen, mitä oli lähtenyt tavoittelemaankin, oman maatilan.

Maailmanlaajuisen laman jälkeen 1930-luvun loppupuoli oli vaurastumisen aikaa ja siitä pääsi osalliseksi myös työväestö.

Vuonna 1937 muodostettu A.K. Cajanderin punamultahallitus toi sosiaalidemokraatit yhteishallitukseen osallistumaan täysipainoisesti tasavaltalaiseen päätöksentekoon.

Talvisodan juoksuhaudoissa syntyneen kansallisen eheytymisen kruunasi tammikuun kihlaus vuonna 1940. Se oli työnantajien ja ammattiyhdistysliikkeen ensimmäinen sopimus työmarkkinoiden pelisäännöistä.

Neuvostoliiton johto ei alkuunkaan ymmärtänyt syitä talvisodan hengen syntyyn. Puna-armeijan riemumarssi Suomeen hyytyi paitsi ankaraan talveen, myös yksituumaiseen ja periksiantamattomaan puolustukseen, missä henki korvasi materiaa.

Tänään talvisodan veteraaneja on keskuudessamme enää kymmenkuntatuhatta. He tekivät mahdottomasta mahdollisen ja olivat luomassa talvisodan hengen. Se mahdollisti suomalaisille paikan itsenäisenä kansakuntana muiden kansojen joukossa.

Neuvostoliitossa ei uskottu suomalaisten yksituumaisuuteen ja tahtoon puolustaa nuorta itsenäisyyttään.