Uutiset

Hämeenlinna 21.3.2010 Politikoinnilla asiat sotketaan

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) toimi taitamattomasti, romutti Lintilän työryhmän työn ja saa kantaa vastuun Ylen rahoitussotkusta.

Näin tulittavat demarit kohti Lindéniä. Kiistassa sovittelijan roolissa oleva keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli arvostelee myös varovasti mutta selvästi viestintäministeriä.

Lindénistä ei saa kiistassa putipuhdasta tekemälläkään. Miksi hän ilmoitti Yle-uudistuksen siirtyvän ensi vaalikaudelle, se ei ole vieläkään täysin selvää.

Vaikuttaa siltä, että ministeri piti kiirettä ja oli pohjatöissä myös huolimaton. Tähän suuntaan viittaa väite siitä, että hän olisi hakenut eduskunnan kahvilakeskustelussa SDP:n tukea hallintouudistukselle ryhmän puheenjohtajalta Eero Heinäluomalta.

SDP ei sulattanut Lindénin kyljenkääntöä Lintilän työryhmän esitykselle, joka ei sisältänyt esitystä julkisen palvelun neuvostosta. SDP unohti kuitenkin ministerin ja hallituksen oikeuden jalostaa työryhmän työstä lakiesitys.

Kun Lintilän työryhmän esitys kuitenkin merkittävästi muuttui, olisi tästä tullut riittävällä vakavuudella keskustella pääoppositiopuolueen kanssa.

Lindén on koko sotkussa lopulta vain yksi tekijä.

Peiliin sopii katsoa jopa kokoomuksen. Harvoin ovat sen rivit olleet niin epäjärjestyksessä kuin tässä asiassa. Miksi, sitä sietää arvioida.

Kun yksi kokoomuslainen kiittelee viestintäministeriä, toinen häntä arvostelee. Alkuunkaan täyttä tukea ministeri ei ole saanut omiltaan.

SDP kovisteli kokoomusta ja Lindéniä pysymään Lintilän esityksen takana. Olisi siis kuvitellut, että demarit itse pitävät esityksestä pelkästään johdonmukaisuuden nimissä kiinni kaksin käsin.

Toisin kävi. SDP ilmoitti yllättäen torstaina tukevansa esitystä Ylen rahoituksen järjestämisestä valtion budjetin kautta. Lintilän työryhmä esitti yksimielisesti Yle-maksua.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa Lintilän työryhmän esityksestä ei paljon ole jäljellä. Roskakorissa se ei vielä ole, kokonaisuus on hajonnut ja yksimielisyys historiaa.

Kiistan ytimessä on esitys julkisen palvelun neuvostosta, jonka SDP haluaa nähdä kaupallisen median masinoimaksi Ylen valvojaksi, toiminnan rajoittajaksi.

Heinäluoman syytökset ampuvat yli. Sanomalehdet – myös Hämeen Sanomat – ajaa toki omaa ja asiakkaittensa etua, mutta tässä toiminnassa sanomalehdet ovat pelanneet täysin avoimin kortein ja mielessä myös Ylen aseman turvaaminen kansallisena julkisen palvelun mediayhtiönä.

Mikään neuvosto ei ole julistamassa, mitä ohjelmaa Yle ei saa tehdä, ajatus on mahdoton. Tässä asiassa ongelma on ennen muuta siinä, että Yle itse on lyönyt laimin tehtävänsä täsmentää julkisen palvelun painopisteet.

Ylen asiat saatiin mutkalle politikoimalla. Tie ulos löytyy politikointi hylkäämällä.