Uutiset

Hämeenlinna 23.3.2010 Haloselta harkittu kannanotto

Tasavallan presidentti Tarja Halosen kannanotto kahden vanhuksen käännytyksestä ei herättänyt pelkästään riemuhuutoja. Lakimaailmassa hieman ihmeteltiin, miksi presidentti arvostelee oikeuden ratkaisua.

Näin Halonen kiistatta menetteli. Hän sanoi ääneen, että hänen mielestään egyptiläisen ja venäläisen vanhuksen käännytyspäätökset ovat kohtuuttomia ja oikeustajun vastaisia.

Asiallisesti presidentti piti ratkaisuja virheellisinä ja samalla hän asettui puoltamaan kantaa, jonka mukaan isoäideillä pitäisi olla mahdollisuus jäädä Suomeen omaistensa hoidettavaksi.

Presidentin tuleekin olla arvojohtaja. Tässä roolissa Halonen käytti tärkeän, ymmärrettävän ja myös suomalaisilta tukea saavan puheenvuoron.

Halonen ei suinkaan ole ainoa suomalainen, joka kummastelee korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä!

Presidentin sanat olivat loppuun asti harkittuja, sillä Halonen lähes jakoi kiitosta KHO:lle lain noudattamisesta. Tuomarit toimivat ”sinänsä voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti”, hän korosti.

Perimmäinen ongelma on turhankin tuttu: laki ja sen tulkinta vastaavat huonosti suomalaisten oikeustajua.

Keskustelun kohteena oleville tapauksille on haettu huomiota median avulla. Tätä ei käy kieltäminen, samalla suomalaiset ovat päässeet kuitenkin omin silmin näkemään, kuinka huonossa kunnossa olevat vanhukset käännytettiin.

Keskustelussa on vaadittu, että käännytyksiä olisi harkittava tapauskohtaisesti. Juuri näin KHO teki! Oikeuden presidentti Pekka Hallberg puolsi egyptiläisnaiselle oleskelulupaa, KHO:n enemmistö tuki käännytystä.

Harkinta on kaunis ajatus, arkisessa elämässä se tuskin on oikeudelle mieluinen työväline. Tapaus tapaukselta eteneminen saattaa aina vaakalaudalle niiden henkilöiden oikeusturvan, jotka haluavat jäädä Suomeen.

Kestävä ratkaisu on pelisääntöjen uudistaminen, vähintään tarkentaminen. Päämääränä pitää olla laki, joka on niin selkeä, että käännytysratkaisuja tulee mahdollisimman vähän KHO:n pöydälle.

Nykyinen ulkomaalaislaki laskee perheeksi maassa asuvan puolison ja lapset. Inhimillisten syiden perusteella maahan voi jäädä muukin kuin perheenjäsen. KHO:n kaksi ratkaisua kertovat tyhjentävästi, että lakia tulkitaan tiukasti.

Kysymys on lopulta paljon muusta kuin kahdesta isoäidistä. Nyt kaivataan avointa keskustelua siitä, onko lain perhekäsitystä paikallaan laajentaa, ja varsinkin muutoksen seurauksista.

Maahanmuutto lisääntyy, tästä ei ole epäilystäkään. Jos laki väljenee, muun muassa täällä asuvien perheiden isovanhempien pyrky maahan kasvaa. Tällaiseen maahanmuuttoon olisi varauduttava, myös taloudellisesti.

Aika vaikea on kuvitella järjestelmää, joka siirtäisi esimerkiksi sairauskulut kokonaan Suomessa asuvien omaisten maksettavaksi.

Kysymys on lopulta paljon muusta kuin kahdesta isoäidistä.

Päivän lehti

22.1.2020