Uutiset

Hämeenlinna 23.4.2010 Veronmaksaja ei kiitä energiaratkaisua

Hallitus hieroi iltakoulussaan kompromissin. Teollisuuden Voimalle ja Fennovoimalle hallitus esittää ydinvoimalan rakennuslupaa. Sen lisäksi tehtiin mittava risupaketti, jonka avulla Suomi nostaa uusiutuvan energianosuuden EU:n vaatimusten mukaiseen 38 prosenttiin.

Suomi haluaa olla mallioppilas myös energiantuotannossa.

Ydinvoima jakaa tuntoja puolueiden sisällä. Muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui heti omiensa arvostelun kohteeksi julkistaessaan hallituksen esityksen.

Keskustassa on perinteisesti ollut paljon ydinvoiman lisäämisen vastustajia. Estihän Matti Vanhanen 1990-luvun alussa ponnellaan ydinvoiman lisäämisen Suomen energiastrategiaan. Risupaketti toki rauhoitti kannattajia. Metsäomistajille kertyy energiapuusta miljoonien potti.

Pekkariselle ratkaisu oli ilman muuta poliittinen voitto. Nyt teollisuus saa omankustannushintaan sähköä omista ydinvoimaloistaan, kunhan ne valmistuvat.

Näin luotiin energiaintensiiviselle teollisuudellemme yksi merkittävä perusedellytys, joka pitää ne Suomessa.

Poliittisesti taas oli tärkeää se, ettei Pekkarisen ja keskustan tarvinnut taipua hallituskumppani kokoomuksen vaatimuksen kolmesta uudesta ydinvoimalasta.

Veronmaksajille ratkaisussa mukana ollut risupaketti tulee kalliiksi. He joutuvat tavalla taikka toisella koko lystin maksumieheksi.

Vuosikymmenen puolivälistä lähtien veronmaksajille tulee veroina ja syöttötariffeina vuosittain noin neljänsadan miljoonan euron lisälasku.

Veronmaksajat eivät saaneet paketista mitään. Vähintä olisi ollut, että maalämmön asentamiseen uusiin taloihin olisi saanut tukea. Nyt vain saneerattavat talot saavat 15 prosentin tuen.

Koska maalämpö on investointina kallis, vain hyvin harva vaihtaa fossiilisia polttoaineita käyttävän lämmityksen maalämpöön.

Myös muita veromaksajia taakkaa helpottavia ratkaisuja olisi odottanut hallituksen esityksestä. Tällaiset vaihtoehdot eivät olleet koko aikana vakavasta harkittujen energiaratkaisujen listalla. Myöskään oppositio ei pitänyt tällaista linjauksista meteliä.

Maalämmön asentamisilla tai muilla kuluttajan energian säästöä edistävillä päätöksillä ei toki voida vaikuttaa perusvoimaratkaisuihin.

Suomi tarvitsee ydinvoimalansa, jotta teollisuutemme saa kilpailukykyistä energiaa eikä kuluttajien sähkölasku kallistu kohtuuttomasti.

Uusiutuvan energian tuki nostaa kuluttajan sähkölaskua noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Se kerätään syöttötariffeina sähkönlaskun mukana.

Investointeihin menevät tuet kansalaiset maksavat erilaisina veroina. Se, mikä uusiutuvan energian työpaikoista tulee, menee ostovoiman heikkenemisen kautta kaupasta ja palveluista.

Näin kävi muun muassa Saksassa.

Veronmaksajille tulee veroina ja syöttötariffeina vuosittain noin neljänsadan miljoonan euron lisälasku.

Päivän lehti

2.6.2020