Uutiset

Hämeenlinna 27.3.2010 Menneen maailman uhoa

Ahtaajien lakko päättyi sovintoon, työtaistelun osapuolet varmistivat sen allekirjoituksillaan. Näin sen piti mennä, mutta torstai romutti kuvan työrauhan paluusta.

Päivän lakon syyksi ahtaajat tarjoavat AKT:n puheenjohtajan Timo Rädyn tukemana protestia rikkurityövoimaa vastaan. Osansa saivat myös poliitikot – kuten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) – puheistaan.

Poliitikkojen suuri synti oli pohtia ääneen, onko työmarkkinoiden pelisääntöjä paikallaan uudistaa muun muassa avainalojen lakko-oikeutta rajoittamalla.

Lakon rajoista puhuminen on edelleen hämmästyttävän herkkä aihe. Tästä kertoo tyhjentävästi ahtaajien torstainen ”toimintapäivä”.

Kokonaan päivän lakkoa ei voi tulkita vain lakko-oikeuden puolustamiseksi. Ilmeisesti ahtaajille kirkastui muutaman päivän viiveellä, että AKT:n kovien vaatimusten sävyttämä työtaistelu päättyi tappiollisesti.

Timo Räty tuki lakkolaisia. Hänen perusteensa olivat käsittämättömiä. Hän puhui neuvottelujen ja hyvän hengen puolesta, vaikka laiton lakko ei voi olla koskaan kuin malttia rapauttava mielenilmaus.

Ahtaajat purkivat päivän lakolla pahaa mieltään, mikä on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. On pyöristyttävää ja poikkeuksellista, että työrauhaa painetaan lokaan heti sovinnon jälkeen.

Ahtaajien protestista ei ole mitään mieltä provosoitua. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ainakin yritettävä keskustella työmarkkinoiden pelisääntöjen päivittämisestä kaikessa rauhassa. Etu on lopulta yhteinen!

Varsinkin avainalojen lakkoja voi katsoa kahdesta näkökulmasta. Läntisessä sivistysvaltiossa oikeus lakkoon on työntekijöiden perusoikeus, mitalin toisella puolella ovat työtaistelun yhteiskunnalle ja sivullisille aiheuttamat haitat.

Asiassa pitäisi päästä eteenpäin, ulos menneisyyden maailmasta. Suomi työmarkkinoineen on aivan erilainen maa kuin takavuosina, jolloin lakoilla haettiin joskus oikeutta hyvinkin kipeään epäkohtaan.

Valmista mallia askeleista eteenpäin ei ole kenelläkään, joten tässäkin mielessä ay-liikkeen jyrkän kielteinen kanta ampuu yli. SAK:lla oli kiire korostamaan, ettei se edes neuvottele lakko-oikeuden rajoittamisesta.

Tähän päivään olisi aika siirtyä myös suhtautumisessa niin sanotun rikkurityövoiman käytössä. Koko sana on auttamatta vanhentunut, se on 1920-luvun historiaa.

Jos työntekijöillä on lakko-oikeus, se ei voi nykypäivänä tarkoittaa sitä, ettei työantajalla ole oikeutta tarjota työtä. Ahtaajien työtaistelussakin töihin värvätty väki oli liittoihin kuulumatonta.

Lakko on työntekijöiden, ei se voi sitoa työnantajaa.

Rehellisesti on myönnettävä, että mahdollisuudet pelisääntöjen uudistamiseksi ovat sangen olemattomat. Lakko-oikeudessa ay-puolen ja poliittisen vasemmiston liitto on saumaton.

Keskustelulle pitäisi sentään olla tilaa!

Lakko-oikeudessa ay-puolen ja poliittisen vasemmiston liitto on saumaton.

Päivän lehti

26.1.2020