Uutiset

Hämeenlinna 29.4.2010 Luottamus talouden nousuun kasvaa

Pelot kaksoistaantumasta ovat hälvenemässä. Vielä viime syksynä moni ekonomisti epäili, että mittavat lomautukset muuttuvat kevään edetessä irtosanomisiksi ja työttömyys nousee yli kymmenen prosentin.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Työttömyyden kasvu pysähtyi helmikuussa ja kääntyi jopa hienoiseen laskuun maaliskuussa.

Teollisuudestakin kuuluu myönteisiä kommentteja. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan teollisuuden luottamus pitkällä aikavälillä on palautunut jo normaalitasolleen.

Näin siitä huolimatta, että teknologiateollisuuden näkymät kyntävät yhä syvällä. Tilauskanta ei ole vahvistunut muiden alojen tapaan.

Kuluttajat luottavat vahvasti siihen, että Suomen talous kehittyy seuraavankin vuoden aikana myönteisesti. Myös oman talouden vahvistumiseen on luja usko.

Kuluttajien luottamus oman ja maan talouden myönteiseen kehityksen on vahvempi kuin kertaakaan 16 vuoteen.

Kanta-Hämeessä kuluttajien usko seuraa hyvin valtakunnallista trendiä, kun se vielä kaksi vuotta sitten oli selvästi maan keskiarvoa alempi.

Kuluttajien mielialojen taustalla on ilman muuta se, etteivät synkimmät arviot työttömyyden kasvusta ole toteutuneet.

Toisaalta kulutusintoa pitää yllä alhainen korkotaso ja ennen taantumaa tehtyjen palkankorotusten vaikutukset ostovoimaan.

Suomen vientiteollisuuden menoa vauhdittavat sekä euron halpeneminen dollariin nähden että maailmantalouden virkoaminen pahimmasta lamasta.

Esimerkiksi metsäteollisuuden kannattavuutta euron kurssin lasku nostaa merkittävästi.

Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamusindeksi kulkee samaan suuntaan. Myös rapakon takana kuluttajien usko oman ja maan talouden myönteiseen kehityksen vahvistui huhtikuussa odotettua enemmän ja on nyt korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2008 syksyn.

Arvailujen varassa on vielä maailmantalouden kehitys pitkällä aikavälillä. Teollisuusmaat ovat panneet valtavia summia elvytykseen. Kun nämä rahat vedetään pois ja ryhdytään maksamaan julkisen talouden jättimäisiä velkoja, voi maailmantalouden kasvu hiipua pahastikin.

Perusongelma on siinä, ettei elvytysmiljardeilla ole niinkään tuettu tuotekehitys- ja tutkimustyötä, vaan pikemminkin rahat on käytetty vanhenevan teollisuuden ja entisten rakenteiden ylläpitämiseen.

Näin on kyetty säilyttämään ainakin suurimman uhan alla olleet työpaikat.

Suomessa tilanne on ihan sama kuin muissakin teollisuusmaissa. Uuden luomisen sijaan on turvattu savupiipputeollisuuden toimintaedellytykset.

Suuri kysymys onkin se, miten hypätään energia- ja raaka-aineintensiivisestä tekemisestä tieto- ja palveluyhteiskuntaan ilman kymmenien tuhansien työpaikkojen häviämistä ja talouden notkahdusta.

Päivän lehti

2.6.2020